Sota-aika 1918 Hauholla

Hauholaisen entisen senaattorin Wäinö Wuolijoen huhutaan olevan vaarassa Helsingissä. Tanskan Social-Demokraten -lehden toimittaja Marius Wulffin mukaan senaattori Wäinö Wuolijoki on hengenvaarassa punaisten keskuudessa. Senaattori Wuolijoki on lähettänyt kirjelapun Wulffille, jossa kertoo punaisten etsivän häntä. Jos he eivät enää tapaa, niin tietää herra Wulff miten hänen on käynyt, Wuolijoki kirjoittaa. Ruotsin Social-Demokraten -lehden toimittaja G. Böhner kumoaa tiedon, että punakaarti etsisi Wuolijokea. Hän on tähdentänyt Yrjö Sirolalle, että mikäli Wuolijoelle tapahtuu jotakin, kyseessä on kansainvälinen skandaali. Sirola kieltää punaisten etsivän Wuolijokea. Kysymyksessä on ilmeisesti yksityiset kostotoimet. Komisariaatti asettaa vartijat Wuolijoen ovelle. Wäinö Wuolijoki.

Kevät on edennyt pääsiäiseen. Pääsiäisen viettoon ei voi ryhtyä rauhallisin mielin. Alvettulan Solperilla harmitellaan mämmin happanemista. Lisäksi punakaarti on asettunut taloksi, Napialan punakaartin esikunta on sijoittunut sinne. Suomen taloudellinen kartta 1914, korjattu 1920. Tuuloksessa käydään ankara taistelu pitkäperjantaina 29. maaliskuuta punaisten joukkojen ja Keski-Pohjanmaan II reservipataljoona välillä. Taistelua kutsutaan Änkäsen taisteluksi. Nimensä taistelu saa Suolijärven koillispuolella Toivaalan kylässä olevasta Änkäsen kalliosta. Se on valkoisten tukikohta, jonne punaiset hyökkäävät ankarasti. Syvä lumi hankaloittaa taistelua metsäisessä maastossa ja kallioilla. Valkoiset onnistuvat puolustamaan asemiaan. Valkoisia kaatuu yksi ja kaksi haavoittuu, toinen kuolettavasti. Punaisia kaatuu useita kymmeniä. Jaakko Ulvisen komppania on Rukkoilassa majoittuneena. Räväsmäessä on hyvä olla. Paikkaa on hyvä puolustaa, punaiset joutuvat tulemaan avointa järvenjäätä ...

On kiirastorstai. Tampereella käydään kiivaita taisteluita. Päivää tullaan kutsumaan "veriseksi kiirastorstaiksi". Hauholla tilanne vaikuttaa sen verran rauhalliselta, että punaisia uskaltautuu pistäytymään kotopuoleensa valkoisten alueelle. Onni Reuter on yksi heistä. Sekatyömies Onni Reuter on 21-vuotias. Hän on liittyy helmikuussa Portaan työväenyhdistykseen ja toimii Hauhon punakaartin esikunnan kirjurina ja Hauhon Säästöpankin valtuutettuna yhdessä Väinö Syväsen ja Kalle Menströmin kanssa. Nuori mies etenee nopeasti hyvään asemaan punaisten hallinnossa. Jo koulussa hän pärjäsi hyvin, palkittiin jopa koulun parhaana oppilaana. Kouluaikana hän työskenteli Wansénin kaupassa ja ehti pitää hetken omaakin kauppaa Lehdesmäessä. Reuterin isä on arvostettu ammattimies, suutari Rikhard Reuter. Kotitalo on Lehdesmäen kylässä, joka on jo pääsiäisen aikaan valkoisten vallassa. Onni Reuter päättää kuitenkin pistäytyä kotonaan. Hän saapuu Lehdesmäkeen kiirastorstaina 28. maali...

Hauhon kirkonkylässä olevat punaiset ovat saaneet vahvistuksena muun muassa Hangon ja Helsingin kypäräpäisiä joukkoja. Lisää kalustoakin on saatu, kolmituumainen tykki ja konekivääreitä. Tästä rohkaistuneena he iskevät 27. päivän vastaisena yönä Kalailassa olevien Keski-Pohjanmaan II pataljoonan 2. komppanian miesten kimppuun. Tykki laitetaan asemaan kirkkopihaan ja sillä ammutaan Kalailaan. He saavat osumia muun muassa Laurilan navettaan ja asuinhuoneisiin. Konekiväärein aseistetut punaiset aloittavat hyökkäyksen. Valkoiset, noin 170-180 miestä, joutuvat perääntymään. He ajavat hevosillaan yli Iso-Roineen Rukkoilaan. Punaiset ampuvat perään konekivääreillään minkä ehtivät. Yhdeksän valkoista joutuu punaisten vangiksi ja heidät viedään Riihimäelle vankileirille. Pian työväenlehdissä herkutellaan uutisella, jossa Hauholla vangitut valkokaartilaiset kertovat kuulusteluissa olevansa sosialistimielisiä ja vastenmielisyydestään osallistua taisteluihin. Muun muassa Toveri-lehdessä julkai...

Tiistaina 26. päivänä maaliskuuta lasketaan Kuhmoisissa Suomen vapaustaistelussa kaatuneen kahdeksan sankarin ruumiit viimeiseen lepoonsa Kuhmoisten kirkkokummulle, johon varta vasten on laitettu erikoinen sankarihauta. Maan polveen kätketään seuraavat: rakuuna Hannes Päiviö Hämeenlinnasta, kaatunut 20.2.1918 Kuhmoisten Harmoisissa tiedusteluretkellä, metsänvartijan poika Markku Kivinen ja talollinen Joel Lemojärvi Kuhmoisista, jotka kaatuivat Putkiston taistelussa 10.3.1918, torpparin pojat Kaarle ja Lauri Näppi Padasjoelta ja puuseppä Eemil Virta Harmoisista, jotka kolme viimeksi mainittua joutuivat punakaartilaisten uhriksi Harmoisissa 21.2.1918, talollinen Heikki Mikkola Längelmäeltä, joka sala-ampujan luodin lävistämänä kaatui Leppäkosken maantiellä 5.3.1918 ja renki Kustaa Niittynen Harmoisilta, joka kyytimiehenä n.s. Leppäkosken taistelussa sai kunnian uhrata nuoren henkensä Valkoisen Suomen puolesta. Arkut kantoivat Kuhmoisten suojeluskunnan jäsenet kiväärien päällä suojelu...

Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonan, Linsenin pataljoonan, sotilaat ovat asemissa Kalailassa, jossa he muistelevat edellispäivän, 24. maaliskuuta, hyökkäystä Hauhon kirkonkylään. He joutuivat kirkonkylää lähestyessään kiivaaseen tulitukseen. L Heille tuotiin Rukkoilaan sanaa, että punaisia on lähtenyt Hämeenlinnasta ryöstöretkelle Hauholle, sinne pitäisi nyt keritä ennen punaisia. Hauhon kirkonkylä on maastonsa puolesta helppo puolustaa, kunhan vain ehditään sinne ensin. Rykmentin komentaja everstiluutnantti Bergström määrää pataljoonan 2. komppanian Hauhon kirkonkylään, 1. ja 3. komppania lähtevät Tuulokseen. Komppanian miehet lähtevät hurjaa kyytiä ajamaan Iso-Roineen yli kohti Kalailaa. Oppaana heillä on hämeenlinnalainen tohtori Hämäläinen. Kalailassa miehet yhyttävät Heikkilän isännän Viljo Laurilan, joka kertoo että hetkeä aiemmin oli ollut 50 punaista säkittämässä viljaa hänen viljamakasiinissaan. Viljan takavarikoijille tuli kiire lähteä kirkolle, kun näkivät valk...

Maaliskuun 23. päivää vasten yönä punaisia saapuu Hauhon kirkolle Luopioisista, ovat lähteneet alta pois valkoisten saapuessa sinne. Punaisilla on mukanaan 6 vankia, miehiä Luopioisista, Sahalahdelta, Kuhmalahdelta ja Kangasalta. Punaiset ampuvat vankinsa Hauhonselän jäällä lähellä Kuusalon kärkeä. Hauhon kirkolta katsoen Työsaaren takana. Samana päivänä punaiset ryhtyvät tyhjentämään pitäjänmakasiinia viljasta. He ehtivät ajaa 70-80 kuormaa viljaa ennen kuin valkoisten tulo Rukkoilasta Kalailaan ja sieltä hyökkäys kirkolle keskeyttää puuhat. Valkoiset poistuvat pian takaisin Rukkoilaan vieden mukanaan punaisilta jääneitä aseita ja kirkonkylän puhelinkeskuksen koneen. Seuraavana päivänä, sunnuntaina 24.3. saapuu valkoisia Luopioisista Puutikkalan kautta Hauhon kirkolle. He viivähtävät kirkolla päiväsydämen ja lähteissään lastaavat kyytiinsä 27 kuormaa syömäviljaa pitäjänmakasiinista. Pian alkaa Hauholle saapua punaisia voimia, muun muassa Helsingin ja Hangon rautakypäräiset ko...