Sota-aika 1918 Hauholla

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon vallankumousoikeuden yleinen syyttäjä Kössi Hirsioja on toimeliaana. Huhtikuun 2. päivänä olisi tarkoitus järjestää vallankumousoikeuden istunto ja sinne tarvitaan syytettyjen penkille väkeä. Hirsioja päättää haastaa August Penttilän Juntulasta oikeuteen vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Sama kohtalo on naapurilla Toivo Seppälällä. Penttilä toimii sanitäärinä ja Seppälä rintamamiehenä Kalmin pataljoonassa. Juntulan Roopen Hirsioja haastaa käräjille viljan puimisen laiminlyönnistä. Juntula on ollut kiireisenä Kuoreveden suunnalla, saunan sammuttamista ja leipomista, muun muassa. Ei ole kerinnyt Miehoilaan puimaan viljaa. Lauri Rautio Padankoskelta sen sijaan joutuu vastaamaan lapsen eläkejuttuun, jonka häntä vastaan on nostanut Iida Vuorinen Hyvikkälän kylästä. Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja 19.3.1918. Valkoisten joukkojen reservejä päätetään vahvistaa. Vilppulaan saapuu 19. maaliskuuta joukkoja Vaasan piiristä...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Toivo Kärkkäinen Alvettulasta toimii Mäntän pataljoonassa tiedustelijana. Hän on ollut viikon tiedustelu retkellä Kuhmoisten ja Padasjoen suunnalla ja palaa Ruovedelle. Hän saa tiedon, että nyt lähdetään hyökkäämään kotia kohden. Valkoisten hyökkäys kohti Tamperetta on alkanut joka suunnalta. 18. maaliskuuta molemmat Mäntän pataljoonan hämäläiskomppaniat kohtaavat ja siitä alkaen taistelevat rinta rinnan aina Tampereelle saakka. Nyt he lähtevät etenemään Korkeakoskelle.

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Pohjanmaalla on ryhdytty kokoamaan uusia sotajoukkoja valkoisten joukkojen lisäämiseksi Tampereen valtaukseen. Laihialla on levitetty sanaa, että nyt tars sitten lähteä. 17. maaliskuuta Laihian Nuorisoliiton talolla on harjoittelussa edellispäivänä sinne koottuja miehiä Juvalta, Kyröstä ja Laihialta. Etelä-Pohjanmaan II rykmentin III pataljoonan II komppania saa liikanimen "Äijäkomppania", sillä siinä harjoitetut miehet ovat jo varttuneempia, perheellisiä miehiä. ”Nuorisoliiton taloa alettiin pitää kasarmina, jossa vietettiin yöt ja lepohetket, josta sota- ynnä muita lauluja laulaen marssittiin milloin Jouppiin milloin Vatiloon syömään. Milloin kunnanmaalle asentoja, kaartoja, jonoja, syöksyjä, hyökkäyksiä, kivääritemppuja ym. harjoittelemaan. Eipä se työssä kangistuneille isäntämiehille mitään helppoa ollut. Mutta mitäs siitä takki vain pois päältä ja hurraata huutaen vallattiin kunnantalo taas kerran, notta rojahti vain.” ...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholaiset ovat kovia kylpömään. Maaliskuun 16. päivänä Mäntän pataljoonassa palvelevat Hauhon miehet lämmittävät jälleen Kuoreveden pappilan saunaa vahvasti. Juuri silloin tulla suristaa punaisten lentokone puiden takaa matalalla kohti pappilaa. Miehet jättävät saunan ja lähtevät kiireesti ampumaan konetta. Kirkkoherra kuulee pyssyn pauketta ja luulee punaisten hyökkäävän pappilaan ja läksee paljain päin juoksemaan metsään karkuun minkä kintuistaan pääsee. Hauhon miehet saavat ajettua lentokoneen pois, mutta huomaavat saunan syttyneen tuleen. He rientävät sammuttamaan sitä. Lähistöllä olevat punaiset kuulevat pyssynpaukkeen ja luulevat valkoisten hyökkäävän ja tekevät vastahyökkäyksen läheiseen Vessarin taloon. Sieltä riennetään hakemaan Hauhon miehiä apuun pappilasta. Hauholaisten saunomis- ja taistelutanner Kuoreveden pappilan maastossa. Kartta kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.  Saatuaan saunan sammumaan Hauhon miehet lä...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Perjantaina 15. maaliskuuta valkoiset aloittavat valmistelut Tampereen piirittämiseksi. Tapahtumat etenevät pääsiäisen tienoilla hyökkäykseen Tampereelle, joka on punaisen Suomen tärkein kaupunki. Tampereen valtaus on tärkeä Mannerheimille. Hän haluaa tehdä ratkaisevan siirron, ennen kuin saksalaiset ehtivät tulla valkoisten avuksi. Hauholla on muita murheita. Eteläisissä on kadonnut poika. Tuntomerkit ovat: päässä lasten nahkalakki, takki kotikutosta harmaata kangasta ja housut lyhyet, harmaat sukat ja tumpit sekä topatut tallukkaat, vaalea verinen, noin 13-vuot. Ilmoittakaa osoitt.: Riku Kolari, Hämeenlinna, Eteläinen. Etsintäkuulutus julkaistaan Työmies-lehdessä. Työmies 14.3.1918. Rikhard (Riku) Kolari on yksi Hauhon vallankumousoikeuden neljästä järjestysmiehestä eli miliisistä, joilla kullakin on oma piirinsä. Näihin tehtäviin sosialidemokraattinen kunnallistoimikunta on valinnut Kolarin lisäksi Kalle Koskisen Kirkonkylästä, Aleks...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Viljan ja muiden ruokatarpeiden puutteen tähden valkoisella armeijalla on päiväkäskyllä tarkoin määritelty päällystön ja sotamiesten päivittäinen muona-annos. Enintään jaetaan: 350 g leipää, ryynejä tai jauhoja  200 gr lihaa ja juustoa  60 g voita  1½ ltr perunoita  25 g sokeria  3 gr teetä  Tee on tärkeä osa sotilaiden ravintoa, sillä kylminä talvi-iltoina sotamiehet kaipaavat lämmintä juomaa. Armeijan huollosta vastaava intendentuuri julistaa kaikki teevarastot takavarikoiduksi. Punaisella puolella kootaan muonavaroja rintamalle. Kansanvaltuuskunnan intendenttilaitos käskee muun muassa Lammin ja Kosken kuntia viipymättä lähettämään viljaa, perunoita ja lihaa punaisen kaartin rintamajoukkojen tarpeisiin. Eikä ruokaa liiemmälti ole siviilihallinnollakaan. Hauholla punaisten elintarvelautakunta kieltää kaiken elintar...

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Juntulan Roope toipuu Kuoreveden pappilassa edellispäivän taistelusta. Hän päättää tarttua kynään ja kirjoittaa kotopuoleen Hauholle. Kirjeensä hän päivää ”Kuorevedellä 13/III.1918”. Edellispäivän aamuna kello 4 Juntula ja muut saivat tiedon, että parin tunnin kuluttua pitäsi olla ketjussa Pirttijärven ja Riihiniemen talojen ympärillä, tarkoituksena valloittaa mainitut talot, joissa asustaa punaryssiä. Talot sijaitsevat noin 6 kilometrin päässä pappilasta Pirttijärven pohjoisrannalla. Juntulan Roopen taistelutantereita. Kartta kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.  ”Innostus on suuri. Pelkuria ei vielä ollu, ei kukaan olisi jäänyt kotia tai vahtipaikalle. Kun nimittäin täytyi kaksi miestä jättää vahtipalvelukseen. Siis täytyi vetää pitkää tikkua kuka jää kotia”, Roope kuvailee kirjeessään. Vihollinen tulittaa Juntulan joukkoa hirvittävällä tulella kivääreillä ja kuularuiskuilla. Avoimessa maastossa Juntula joutuu suojaa vaille, mut...