Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 12. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua. Hahkialan kartanonherra vangitaan ja viedään köytettynä Hämeenlinnaan kuulusteluihin. Vuonna 1865 syntynyt Axel Fredrik Charpentier on juristi ja Hahkialan kartanon isäntä. Hän väittelee tohtoriksi 33-vuotiaana, väitöskirja käsittelee syytinkiä eli maatalouden perinteistä eläkemuotoa, jossa luopuva sukupolvi pidättää elinaikaisen oikeuden elatukseen tilalla. Hänestä tulee Hahkialan isäntä vuonna 1914 isänsä, senaattori Gustaf Robert Alfred Charpentierin kuoltua. Hovinkartanoon on valmistunut komea August Janssonin rakennuttama jugendlinna samana vuonna. Axel haluaa pistää paremmaksi. Hän tilaa piirustukset arkkitehti Karl Lindahlilta ja muunneltua ruotsalaista barokkityyliä edustavan päärakennuksen rakennustyöt alkavat vuonna 1915. Karl Lindahl on piirtänyt Hahkialaan jo aiemmin muutamia rakennuksia sekä suunnitellut vuonna 1908 Charpentierille Helsinkiin Puistokatu 5:n tontille osaketalon. Lindahl on sattumoisin suunnitellut myös Helsingin työ...

Kapinanaikaan Hauholla, 11. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Tammi-helmikuun vaihteessa pohjoiseen valkoisten joukkoihin lähteneistä 40 hauholaisesta 17 taistelee Mäntän-Kuoreveden rintamalla Mäntän pataljoonassa. Heidän joukossaan mm. Hauhon nimismies Harry Pomoell ja Robert Juntula, joka myöhemmin oli esikuvana Hella Wuolijoen ja Bertolt Brechtin luomalle näytelmähahmolle, Puntilan isännälle. Eräs näistä Mäntän pataljoonan Hauhon miehistä tarttuu kynäänsä ja kirjoittaa 11. helmikuuta päivätyn kirjeen kotiin. Huoli kotiväestä ja töiden sujumisesta painaa mieltä. Hän oli lähtenyt 3. helmikuuta kotoaan eikä sen jälkeen ollut kuullut Hauhon asioista. Hän kirjoittaa: ”Työt ne on sinun itse järjestettävä niinkun parhaiten osaat. Koittakaa olla levollisia, älkää menettäkö mielenmalttianne. Kyllä vielä uusi päivä kaikki muuttaa voi. Sanon Saarijärven Paavon tavoin, vaikka kokee, eipä Herra meitä hylkää.” Mäntän pataljoonan esikunta. Pöydän päässä jääkäriluutnantti Väinönheimo. Kuva kirjasta Suomen vapaussot...

Kapinanaikaan Hauholla, 10. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Laskiaissunnuntai. Mannerheim vetoaa ylioppilaisiin ja teknillisen sivistyksen saaneisiin nuoriin, jotta he liittyisivät valkoiseen armeijaan. Teknistä taitoa kaivataan tykistöön. Kalustoa on saatu venäläisiltä riisumalla heitä ympäri Pohjanmaata aseista.  Keskisuomalainen 10.2.1918 Valkoisen armeijan johto koostuu sodan alussa vanhan väen upseereista, Venäjältä palanneista upseereista, ruotsalaisista yleisesikuntaupseereista ja siviileistä. Miehistön runko koostuu suojeluskuntajoukoista, jotka aloittivat sotatoimet Pohjanmaalla ja Karjalassa venäläisten joukkojen aseistariisumisella. Jääkäreiden pääjoukkoa odotetaan pian tulevaksi apuun. Tämän helmikuun loppuun kestäneen vaiheen aikana maa jakautuu valkoiseen pohjoisosaan ja punaiseen eteläosaan. Hauho sijaitsee tässä vaiheessa keskellä punaisen Suomen ydinaluetta. Hauhon väkiluku on vuonna 1918 noin 5 500. Valkoisten levittämä lentolehtinen.

Kapinanaikaan Hauholla, 9. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaiset järjestävät Hauhon kunnan hallintoa. Hauhon Vallankumouskomitea johtaa nyt kuntaa. Komitean vt. puheenjohtajana toimii Juho Nieminen ja sihteerinä punakaartin kirjuri Onni Reuter. Johtomiehet ovat edelleen Hämeenlinnassa, mutta Hauhon kunnantalolla toimii Elintarvikelautakunnan kanslia. Vallankumouskomitea on tehnyt päätöksen avustaa punakaartilaisten perheitä. Hämeen Voima -lehdessä julkaistaan 9. helmikuuta asiaa koskeva ilmoitus. Lisätietoja saa kunnantalolta. Ilmoitus Hämeen Voima -lehdessä 9.2.1918.

Kapinanaikaan Hauholla, 8. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä. Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla. Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomale...

Kapinanaikaan Hauholla, 7. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodon saarella vietetään seurakunnan papin, Rikhard Hjeltin, nimipäiviä. Hän on tarkkaan seurannut uutisia viimeaikaisista tapahtumista Pohjanmaalla ja etelässä. Hjeltin mielessään kypsyy ajatus lähteä mukaan näihin kiihkeisiin tapahtumiin. Hän ei voi olla sivussa kun kansakunnan kohtaloa ratkotaan ja poikamiehenä hän on perhesiteistä vapaa lähtemään. Rikhard Hjelt anoo tuomiokapitulilta lupaa osallistua pappina valkoisen puolen joukkoihin. Hän ei vielä tiedä, että Hauhosta muodostuu yksi mieleenpainuva kiintopiste hänen ja jopa hänen poikansa elämänkohtaloihin. Tuuloksessa on pysytty rauhallisina kapinan suhteen. Business as usual. On keskusteltu työväestön ja tilallisten kesken, että tähän selkkaukseen ei lähdetä mukaan. Merkittävien kulkuteiden halkoma Tuulos on läpikulkupaikka monenlaiselle ainekselle, se aiheuttaa pitäjässä levottomuutta. Mutta elämä jatkuu. Tuuloksen VPK:n väki harjoittaa näytelmää, joka esitettä...

Kapinanaikaan Hauholla, 6. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon punakaarti harjoittelee ja on vartiopalveluksessa Hämeenlinnassa. Hauholaisia miehiä on lähtenyt tammi-helmikuun taitteessa pyrkimään pohjoiseen valkoisten joukkojen luo. Osa on mennyt Evon kautta Padasjoen suuntaan ja osa Luopioisten kautta. Hauhon ja Luopioisten tukkitiet ja halonajoreitit ovat hauholaisille nuorille miehille tuttuja. Synkimpiä korpia pitkin samotaan, ettei jäädä kiinni punaisille patrulleille. Tuittulasta helmikuun alussa matkaan lähteneet Kalle Ylöstalo, Aukusti Vainio, Väinö Mässi ja Toivo Seppälä Juntulasta pyrkivät näitä korpiteitä pitkin Rautajärvelle. Sinne päästyään he joutuvat punaisten vangeiksi ja heidät marssitetaan esikuntaan. Siellä he esittäytyvät Hankkijan asiamiehiksi, jotka ovat siemenrukiita ostelemassa valtiolle. Vakuudeksi esitetään Hauhon nimismies Harry Pomoellin allekirjoittamat matkalupatodistukset. Punaiset nielaisevat tarinan ja päästävät hauholaiset jatkamaan matkaansa, ilman Bro...