Siirry pääsisältöön

Tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 10. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Laskiaissunnuntai. Mannerheim vetoaa ylioppilaisiin ja teknillisen sivistyksen saaneisiin nuoriin, jotta he liittyisivät valkoiseen armeijaan. Teknistä taitoa kaivataan tykistöön. Kalustoa on saatu venäläisiltä riisumalla heitä ympäri Pohjanmaata aseista.  Keskisuomalainen 10.2.1918 Valkoisen armeijan johto koostuu sodan alussa vanhan väen upseereista, Venäjältä palanneista upseereista, ruotsalaisista yleisesikuntaupseereista ja siviileistä. Miehistön runko koostuu suojeluskuntajoukoista, jotka aloittivat sotatoimet Pohjanmaalla ja Karjalassa venäläisten joukkojen aseistariisumisella. Jääkäreiden pääjoukkoa odotetaan pian tulevaksi apuun. Tämän helmikuun loppuun kestäneen vaiheen aikana maa jakautuu valkoiseen pohjoisosaan ja punaiseen eteläosaan. Hauho sijaitsee tässä vaiheessa keskellä punaisen Suomen ydinaluetta. Hauhon väkiluku on vuonna 1918 noin 5 500. Valkoisten levittämä lentolehtinen.

Kapinanaikaan Hauholla, 9. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaiset järjestävät Hauhon kunnan hallintoa. Hauhon Vallankumouskomitea johtaa nyt kuntaa. Komitean vt. puheenjohtajana toimii Juho Nieminen ja sihteerinä punakaartin kirjuri Onni Reuter. Johtomiehet ovat edelleen Hämeenlinnassa, mutta Hauhon kunnantalolla toimii Elintarvikelautakunnan kanslia. Vallankumouskomitea on tehnyt päätöksen avustaa punakaartilaisten perheitä. Hämeen Voima -lehdessä julkaistaan 9. helmikuuta asiaa koskeva ilmoitus. Lisätietoja saa kunnantalolta. Ilmoitus Hämeen Voima -lehdessä 9.2.1918.

Kapinanaikaan Hauholla, 8. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä. Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla. Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomale...

Kapinanaikaan Hauholla, 7. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodon saarella vietetään seurakunnan papin, Rikhard Hjeltin, nimipäiviä. Hän on tarkkaan seurannut uutisia viimeaikaisista tapahtumista Pohjanmaalla ja etelässä. Hjeltin mielessään kypsyy ajatus lähteä mukaan näihin kiihkeisiin tapahtumiin. Hän ei voi olla sivussa kun kansakunnan kohtaloa ratkotaan ja poikamiehenä hän on perhesiteistä vapaa lähtemään. Rikhard Hjelt anoo tuomiokapitulilta lupaa osallistua pappina valkoisen puolen joukkoihin. Hän ei vielä tiedä, että Hauhosta muodostuu yksi mieleenpainuva kiintopiste hänen ja jopa hänen poikansa elämänkohtaloihin. Tuuloksessa on pysytty rauhallisina kapinan suhteen. Business as usual. On keskusteltu työväestön ja tilallisten kesken, että tähän selkkaukseen ei lähdetä mukaan. Merkittävien kulkuteiden halkoma Tuulos on läpikulkupaikka monenlaiselle ainekselle, se aiheuttaa pitäjässä levottomuutta. Mutta elämä jatkuu. Tuuloksen VPK:n väki harjoittaa näytelmää, joka esitettä...

Kapinanaikaan Hauholla, 6. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon punakaarti harjoittelee ja on vartiopalveluksessa Hämeenlinnassa. Hauholaisia miehiä on lähtenyt tammi-helmikuun taitteessa pyrkimään pohjoiseen valkoisten joukkojen luo. Osa on mennyt Evon kautta Padasjoen suuntaan ja osa Luopioisten kautta. Hauhon ja Luopioisten tukkitiet ja halonajoreitit ovat hauholaisille nuorille miehille tuttuja. Synkimpiä korpia pitkin samotaan, ettei jäädä kiinni punaisille patrulleille. Tuittulasta helmikuun alussa matkaan lähteneet Kalle Ylöstalo, Aukusti Vainio, Väinö Mässi ja Toivo Seppälä Juntulasta pyrkivät näitä korpiteitä pitkin Rautajärvelle. Sinne päästyään he joutuvat punaisten vangeiksi ja heidät marssitetaan esikuntaan. Siellä he esittäytyvät Hankkijan asiamiehiksi, jotka ovat siemenrukiita ostelemassa valtiolle. Vakuudeksi esitetään Hauhon nimismies Harry Pomoellin allekirjoittamat matkalupatodistukset. Punaiset nielaisevat tarinan ja päästävät hauholaiset jatkamaan matkaansa, ilman Bro...

Kapinanaikaan Hauholla 5. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. ”Suomenmielinen ja kansanvaltainen” Hämeen Sanomat oli lakannut ilmestymästä, viimeisin lehti ilmestyi kapinan alkaessa 29.1.1918. Tiedonvälitys seudulla oli punaisen lehdistön toimittamaa kolmen kuukauden ajan. ”Sosialidemokratinen työväenlehti” Hämeen Voima oli ainoa lehti, joka Hämeenlinnan seudulla sai ilmestyä punaisen vallan aikana. Ensimmäinen lehti punaisten vallankumouksen jälkeen ilmestyi tiistaina 5. helmikuuta. Valkoisessa Suomessa porvarillisia lehtiä ilmestyi edelleen. Yksi näistä oli Karjalassa ilmestyvä nuorsuomalainen Käkisalmen Sanomat, jota jaettiin suojelukuntain välityksellä. Helmikuun 5. päivänä Käkisalmen Sanomat julkaisi hauholaisen Wäinö Wuolijoen haastattelun. Wuolijoki oli valittu maaliskuussa 1917 senaatin talousosaston jäseneksi ja elintarviketoimituskunnan päälliköksi. Senaattori Wuolijoen mitta täyttyi elokuussa, kun maassa oli maatalouslakkoja ja elintarvikepula paheni entisestään. Kuvassa nk. voiko...

Kapinanaikaan Hauholla, 4. helmikuuta 1918

Evolla on perustettu metsäopistolaisten ja kyläläisten yhteinen suojeluskunta, Lammin ensimmäinen. Hauholla ei ole omaa suojeluskuntaa, se perustetaan vasta kapinan jälkeen. Hauholla punakaarti saa tiedon, että nämä Lammin suojeluskuntalaiset ovat tulossa Hauholle edellispäivän tapahtumien johdosta. Hauhon punakaartilaiset lähtevät 4. päivänä helmikuuta ”lahtarien hirmuvaltaa pakoon” Hämeenlinnaan. Siellä ensimmäiseksi vallankumouskomiteasta muodostetaan Hauhon punakaartin esikunta. Työmies-lehdessä on seuraavana päivänä uutinen hauholaisten pakolaiskuormien saapumisesta Hämeenlinnaan. Uutisen mukaan ”pakolaisjoukkueeseen” on otettu perheetkin, koska: ”Vaimot ja lapsetkin ovat uhkausten takia olleet hengen turvaa vailla.”   Hämeenlinnassa perustetaan myös niin kutsuttu lentävä osasto, joka harjoittelee rintamapalvelukseen. Osa hauholaisista on Hämeenlinnassa vartiopalveluksessa. Tilanteen kehittymistä Hauholla seurataan.