Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 24. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Viron maapäivät julistaa Viron tasavallan itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918 Tallinnassa. Julistus on laadittu päivää aikaisemmin Pärnussa. Lyhyt itsenäisyyden aika päättyy seuraavana päivänä saksalaisten joukkojen saapumiseen Tallinnaan.

Tieto Viron itsenäisyysjulistuksesta kantautuu Hauholle päivien päästä työläislehtien mukana pikku-uutisena. Täällä on omat huolet murehdittavana.

Viron vapaussotaan (1918-1919) osallistuu vuonna 1919 myös hauholaisia. Martin Ekströmin johtamassa pataljoonassa taistelevat Valde Engman ja Juho Sarén Hyömäestä sekä Asser Heinonen Sotjalasta.

Ruotsalaisen majurin Martin Ekströmin johtama I Suomalainen Vapaajoukko osallistuu pohjoisella rintamalla lähes uskomattomaan tekoon: Narvan valtaukseen tammikuussa 1919.

Martin Ekströn johti kapinassa Hämeen ryhmässä 2. hämäläiskomppaniaa.
Viron vapaussodassa hänen pataljoonassaan palveli kolme hauholaista.

Hans Kalmin pataljoonassa Pohjan pojissa on mukana Aleksi Penttilä Hyömäestä. Eversti Kalmin johtama Pohjan Poikien rykmentti ansioituu etelärintamalla Pajun, Marienburgin ja Petserin taisteluissa.

Valde Engman haavoittuu kapinassa, mutta toipuu mukaan Viron sotaretkelle. Muut edellä mainituista hauholaisista eivät taistelleet valkoisten joukoissa kapinassa.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys. Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin. Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon. Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Hauhon kunnantalo. Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila. Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918. Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos. Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kapinanaikaan Hauholla, 4. huhtikuuta 1918

Huhtikuun 4. päivänä Tampereella käydään ankaraa kaupunkisotaa, Hauholla tehdään lisää murhatöitä. Hämeenlinnan Suomen pankin konttorinjohtaja Bertel Sundgren ja kamreeri Henrik Gummerus ovat paenneet Hämeenlinnasta jo helmikuun alkupuolella Hauholle. Miehet piileskelevät Hahkialan kartanossa taloudenhoitaja Ingrid Granbergin huomassa. He pakenevat kaupungista estääkseen punaisia pääsemästä käsiksi Suomen Pankin varoihin, 3 miljoonaa markkaa, ja siitä syystä he ottavat pankin avaimet mukaansa. Heidät ilmiannetaan pääsiäisen tienoilla ja pidätetään 1. huhtikuuta ja viedään Hauhon kirkolle punaisten esikuntaan. Sieltä heitä lähdetään 4. huhtikuuta viemään kuulusteltavaksi talvitietä myöden Hämeenlinnaan. Talvitien alkuosa kulkee kirkolta Hauhonselän ja siihen pistävien Työsaaren ja Kuusalon kannaksen poikki. Kauas eivät saattajat jaksa vankejaan Sundgrenia ja Gummerusta kuljettaa, jo Kuusalon kannaksella miehet komennetaan reestä ja ammutaan. Murhan takana ovat hauholaiset puna
2 kommenttia
Lue lisää