Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2018.

Kapinanaikaan Hauholla, 31. maaliskuuta 1918

Pääsiäisaamuna 31.3. Lehdesmäestä tehdään partioretki Sotjalan kylään Hovinkartanon ollessa partiokeskuksena. Vuorokausi kuluu ilman yhteensattumia partiotiedustelussa. Hovinkartanon päärakennuksessa kirjat ja muut tavarat on heitelty lattioille, jotain punaiset ovat sieltä etsineet. Siivotessaan paikkoja Laihian miehet löytävät yhden kirjan välistä 1500 markan edestä seteleitä. Rehelliset löytäjät kiikuttavat setelit vouti Nylundille toimitettavaksi omistajalle. ”Rehellisyys maan perii”, sanotaan ja ”vähässä paljon seisoo”. Laihian miehille annetaan kartanosta lehmä. Kartanon isäntä August Jansson on lähtiessään sotatoimia pakoon sanonut voudilleen, että kun valkoiset tulevat kartanoon, heille pitää antaa lehmä. Siitä saaliista saa koko komppania maistaa.

Kapinanaikaan Hauholla, 30. maaliskuuta 1918

Hauholaisen entisen senaattorin Wäinö Wuolijoen huhutaan olevan vaarassa Helsingissä. Tanskan Social-Demokraten -lehden toimittaja Marius Wulffin mukaan senaattori Wäinö Wuolijoki on hengenvaarassa punaisten keskuudessa. Senaattori Wuolijoki on lähettänyt kirjelapun Wulffille, jossa kertoo punaisten etsivän häntä. Jos he eivät enää tapaa, niin tietää herra Wulff miten hänen on käynyt, Wuolijoki kirjoittaa. Ruotsin Social-Demokraten -lehden toimittaja G. Böhner kumoaa tiedon, että punakaarti etsisi Wuolijokea. Hän on tähdentänyt Yrjö Sirolalle, että mikäli Wuolijoelle tapahtuu jotakin, kyseessä on kansainvälinen skandaali. Sirola kieltää punaisten etsivän Wuolijokea. Kysymyksessä on ilmeisesti yksityiset kostotoimet. Komisariaatti asettaa vartijat Wuolijoen ovelle. Wäinö Wuolijoki.

Kapinanaikaan Hauholla, 29. maaliskuuta 1918

Kevät on edennyt pääsiäiseen. Pääsiäisen viettoon ei voi ryhtyä rauhallisin mielin. Alvettulan Solperilla harmitellaan mämmin happanemista. Lisäksi punakaarti on asettunut taloksi, Napialan punakaartin esikunta on sijoittunut sinne. Suomen taloudellinen kartta 1914, korjattu 1920. Tuuloksessa käydään ankara taistelu pitkäperjantaina 29. maaliskuuta punaisten joukkojen ja Keski-Pohjanmaan II reservipataljoona välillä. Taistelua kutsutaan Änkäsen taisteluksi. Nimensä taistelu saa Suolijärven koillispuolella Toivaalan kylässä olevasta Änkäsen kalliosta. Se on valkoisten tukikohta, jonne punaiset hyökkäävät ankarasti. Syvä lumi hankaloittaa taistelua metsäisessä maastossa ja kallioilla. Valkoiset onnistuvat puolustamaan asemiaan. Valkoisia kaatuu yksi ja kaksi haavoittuu, toinen kuolettavasti. Punaisia kaatuu useita kymmeniä. Jaakko Ulvisen komppania on Rukkoilassa majoittuneena. Räväsmäessä on hyvä olla. Paikkaa on hyvä puolustaa, punaiset joutuvat tulemaan avointa järvenjäätä

Kapinanaikaan Hauholla, 28. maaliskuuta 1918

On kiirastorstai. Tampereella käydään kiivaita taisteluita. Päivää tullaan kutsumaan "veriseksi kiirastorstaiksi". Hauholla tilanne vaikuttaa sen verran rauhalliselta, että punaisia uskaltautuu pistäytymään kotopuoleensa valkoisten alueelle. Onni Reuter on yksi heistä. Sekatyömies Onni Reuter on 21-vuotias. Hän on liittyy helmikuussa Portaan työväenyhdistykseen ja toimii Hauhon punakaartin esikunnan kirjurina ja Hauhon Säästöpankin valtuutettuna yhdessä Väinö Syväsen ja Kalle Menströmin kanssa. Nuori mies etenee nopeasti hyvään asemaan punaisten hallinnossa. Jo koulussa hän pärjäsi hyvin, palkittiin jopa koulun parhaana oppilaana. Kouluaikana hän työskenteli Wansénin kaupassa ja ehti pitää hetken omaakin kauppaa Lehdesmäessä. Reuterin isä on arvostettu ammattimies, suutari Rikhard Reuter. Kotitalo on Lehdesmäen kylässä, joka on jo pääsiäisen aikaan valkoisten vallassa. Onni Reuter päättää kuitenkin pistäytyä kotonaan. Hän saapuu Lehdesmäkeen kiirastorstaina 28. maali

Kapinanaikaan Hauholla, 27. maaliskuuta 1918

Hauhon kirkonkylässä olevat punaiset ovat saaneet vahvistuksena muun muassa Hangon ja Helsingin kypäräpäisiä joukkoja. Lisää kalustoakin on saatu, kolmituumainen tykki ja konekivääreitä. Tästä rohkaistuneena he iskevät 27. päivän vastaisena yönä Kalailassa olevien Keski-Pohjanmaan II pataljoonan 2. komppanian miesten kimppuun. Tykki laitetaan asemaan kirkkopihaan ja sillä ammutaan Kalailaan. He saavat osumia muun muassa Laurilan navettaan ja asuinhuoneisiin. Konekiväärein aseistetut punaiset aloittavat hyökkäyksen. Valkoiset, noin 170-180 miestä, joutuvat perääntymään. He ajavat hevosillaan yli Iso-Roineen Rukkoilaan. Punaiset ampuvat perään konekivääreillään minkä ehtivät. Yhdeksän valkoista joutuu punaisten vangiksi ja heidät viedään Riihimäelle vankileirille. Pian työväenlehdissä herkutellaan uutisella, jossa Hauholla vangitut valkokaartilaiset kertovat kuulusteluissa olevansa sosialistimielisiä ja vastenmielisyydestään osallistua taisteluihin. Muun muassa Toveri-lehdessä julkai

Kapinanaikaan Hauholla, 26. maaliskuuta 1918

Tiistaina 26. päivänä maaliskuuta lasketaan Kuhmoisissa Suomen vapaustaistelussa kaatuneen kahdeksan sankarin ruumiit viimeiseen lepoonsa Kuhmoisten kirkkokummulle, johon varta vasten on laitettu erikoinen sankarihauta. Maan polveen kätketään seuraavat: rakuuna Hannes Päiviö Hämeenlinnasta, kaatunut 20.2.1918 Kuhmoisten Harmoisissa tiedusteluretkellä, metsänvartijan poika Markku Kivinen ja talollinen Joel Lemojärvi Kuhmoisista, jotka kaatuivat Putkiston taistelussa 10.3.1918, torpparin pojat Kaarle ja Lauri Näppi Padasjoelta ja puuseppä Eemil Virta Harmoisista, jotka kolme viimeksi mainittua joutuivat punakaartilaisten uhriksi Harmoisissa 21.2.1918, talollinen Heikki Mikkola Längelmäeltä, joka sala-ampujan luodin lävistämänä kaatui Leppäkosken maantiellä 5.3.1918 ja renki Kustaa Niittynen Harmoisilta, joka kyytimiehenä n.s. Leppäkosken taistelussa sai kunnian uhrata nuoren henkensä Valkoisen Suomen puolesta. Arkut kantoivat Kuhmoisten suojeluskunnan jäsenet kiväärien päällä suojelu

Kapinanaikaan Hauholla, 25. maaliskuuta 1918

Keski-Pohjanmaan II reservipataljoonan, Linsenin pataljoonan, sotilaat ovat asemissa Kalailassa, jossa he muistelevat edellispäivän, 24. maaliskuuta, hyökkäystä Hauhon kirkonkylään. He joutuivat kirkonkylää lähestyessään kiivaaseen tulitukseen. L Heille tuotiin Rukkoilaan sanaa, että punaisia on lähtenyt Hämeenlinnasta ryöstöretkelle Hauholle, sinne pitäisi nyt keritä ennen punaisia. Hauhon kirkonkylä on maastonsa puolesta helppo puolustaa, kunhan vain ehditään sinne ensin. Rykmentin komentaja everstiluutnantti Bergström määrää pataljoonan 2. komppanian Hauhon kirkonkylään, 1. ja 3. komppania lähtevät Tuulokseen. Komppanian miehet lähtevät hurjaa kyytiä ajamaan Iso-Roineen yli kohti Kalailaa. Oppaana heillä on hämeenlinnalainen tohtori Hämäläinen. Kalailassa miehet yhyttävät Heikkilän isännän Viljo Laurilan, joka kertoo että hetkeä aiemmin oli ollut 50 punaista säkittämässä viljaa hänen viljamakasiinissaan. Viljan takavarikoijille tuli kiire lähteä kirkolle, kun näkivät valk

Kapinanaikaan Hauholla, 24. maaliskuuta 1918

Maaliskuun 23. päivää vasten yönä punaisia saapuu Hauhon kirkolle Luopioisista, ovat lähteneet alta pois valkoisten saapuessa sinne. Punaisilla on mukanaan 6 vankia, miehiä Luopioisista, Sahalahdelta, Kuhmalahdelta ja Kangasalta. Punaiset ampuvat vankinsa Hauhonselän jäällä lähellä Kuusalon kärkeä. Hauhon kirkolta katsoen Työsaaren takana. Samana päivänä punaiset ryhtyvät tyhjentämään pitäjänmakasiinia viljasta. He ehtivät ajaa 70-80 kuormaa viljaa ennen kuin valkoisten tulo Rukkoilasta Kalailaan ja sieltä hyökkäys kirkolle keskeyttää puuhat. Valkoiset poistuvat pian takaisin Rukkoilaan vieden mukanaan punaisilta jääneitä aseita ja kirkonkylän puhelinkeskuksen koneen. Seuraavana päivänä, sunnuntaina 24.3. saapuu valkoisia Luopioisista Puutikkalan kautta Hauhon kirkolle. He viivähtävät kirkolla päiväsydämen ja lähteissään lastaavat kyytiinsä 27 kuormaa syömäviljaa pitäjänmakasiinista. Pian alkaa Hauholle saapua punaisia voimia, muun muassa Helsingin ja Hangon rautakypäräiset ko

Kapinanaikaan Hauholla, 23. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua. Eversti Oskar Wilkman saa 22.3.1918 Mannerheimilta käskyn muodostaa osasto, jonka tehtävänä oli sivustan suojaaminen Pälkäneen, Hauhon, Tuuloksen ja Asikkalan akselilla. Wilkman määräsi tehtävään Pohjois-Hämeen Rykmentin komentajana toimineen everstiluutnantti Leonard Bergströmin. Hän kokoaa joukkoja jotka ryhtyvät täyttämään saamaansa tehtävää. Lauantaina 23.3.1918 saapuvat Hauholle, Rukkoilan kylään, majuri Linsénin Keski-Pohjanmaan eli Kristiinan reservipataljoonan osia. He etenevät 23. maaliskuuta Iso-Roineen ylitse Kalailan kylään, tavoitteenaan päästä kirkonkylään. Samana päivänä Hauholle on saapunut hankolaisia ja helsinkiläisiä punakaartilaisia, jotka pakottavat valkoiset perääntymään takaisin Lehdesmäen virran pohjoispuolelle. Hauholla arvioidaan olevan 1 000 punakaartilaista. Vuolijoen kylään tulee samana päivänä valkoisia Luopioisten suunnasta. Vuolijoella tapahtuu ikävä välikohtaus, kun vuolijokelainen 27-vuotias Heikki Widén on käv

Kapinanaikaan Hauholla, 22. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Juntulan Roope joukkoineen on lähtenyt Kuorevedeltä liikkeelle kohti Tamperetta. Perjantaina 22. maaliskuuta he hyökkäävät punikkien perässä jo Messukylän Aitolahden metsissä. Paksussa lumihangessa kastuvat miesten vaatteet ja jalkumet likomäriksi. Yöksi on luvassa pakkanen ja metsässä pitää olla ketjussa yötä myöten. Roopella on ikävä Kuoreveden pappilan löylyjä. Tai mieluiten hän olisi kotona Miehoilassa kylpömässä. No, täytyy vaan jaksaa. Pääsisiköhän jo pääsiäiseksi kotio Hauholle. Kansanvalistusseuran kalenteri 1918. Valkoisten hyökkäys etenee päämajan tiedonannon mukaan suunnitellusti. Eversti Wilkmanin joukot valloittavat punaisten tyhjentämän Kangasalan kirkonkylän ja Eversti Hjalmarsonin joukot ylittävät Näsijärven.  Valkoisten operaation päätarkoitus eli punaisten pääjoukkojen tuhoaminen ennen Tamperetta on epäonnistunut. Aloite sodassa on nyt kuitenkin vahvasti valkoisten käsissä, ja valkoisten johdon mukaan ainoa vaihtoe

Kapinanaikaan Hauholla, 21. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hämeen Voima lehdestä, joka ilmestyy torstaina 21. maaliskuuta, luetaan, että Hämeenlinnan Työväen Näyttämö järjestää tulevana pyhänä, palmusunnuntai muuten, huomattavan virkistystilaisuuden. Hauhollakin mietitään lähtemistä kaupungin rientoihin. Näytelmäkappaleen lisäksi innostaa päästä kuulemaan Otto Toivosta, joka on kuulemma etevä sanankäyttäjä. Hämeen Voima 21.3.1918.  Luvassa on suosittu yksinäytöksinen näytelmä Mustalainen. Lisäksi iltaman ohjelmassa on rautatieläisten orkesterin soittoa. Otto Toivonen käsittelee puheessaan valistustyön merkitystä nykyhetkellä. Otto Toivonen on hämeenlinnalainen suutari, josta kehittyy etevä työväenliikkeen puhuja. Taitavana ja rohkeasanaisena puhujana hän hermostuttaa vastapuolen kannattajia, ja joutuu useita kertoja pahoinpidellyksi myöhemmin urallaan, Lapuan liikkeen vuosina. Hänestä tulee myös pisimpään valtiopäivillä vaikuttanut hämeenlinnalainen kansanedustaja: hän edustaa sosialidemokraatt

Kapinanaikaan Hauholla, 20. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Tänään, 20. maaliskuuta, oli tarkoitus järjestää Suomessa kunnallisvaalit. Vaalit ovat ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit Suomessa. Olosuhteiden vuoksi vaalit siirretään useissa kunnissa loppuvuoteen 1918. Porvarilliset ehdokkaat saavat joulukuun 1918 - tammikuun 1919 aikana järjestetyissä vaaleissa koko maan tasolla 64,1 % äänistä ja sosialistit 35,9 %. Sosialistien menestystä heikentää se, että merkittävä määrä heidän kannattajiaan oli vankileireillä. Äänestysvilkkaudessa on suuria eroja, pienin prosentti on Kaskisissa, jossa uurnille lähtee 0,7 % äänioikeutetuista. Hauholla sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kokous valitsee yhdeksänhenkisen kunnanvaltuuston jo helmikuun 1918 puolivälissä, Hauhon ensimmäisen valtuuston. Aiemmin päätökset on tehty kaikkien äänivaltaisten kuntalaisten kokouksessa, kuntakokouksessa. Hauhon punainen kunnanvaltuusto valitsi puheenjohtajakseen työmies Kalle Mennströmin

Kapinanaikaan Hauholla, 19. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon vallankumousoikeuden yleinen syyttäjä Kössi Hirsioja on toimeliaana. Huhtikuun 2. päivänä olisi tarkoitus järjestää vallankumousoikeuden istunto ja sinne tarvitaan syytettyjen penkille väkeä. Hirsioja päättää haastaa August Penttilän Juntulasta oikeuteen vastavallankumouksellisesta toiminnasta. Sama kohtalo on naapurilla Toivo Seppälällä. Penttilä toimii sanitäärinä ja Seppälä rintamamiehenä Kalmin pataljoonassa. Juntulan Roopen Hirsioja haastaa käräjille viljan puimisen laiminlyönnistä. Juntula on ollut kiireisenä Kuoreveden suunnalla, saunan sammuttamista ja leipomista, muun muassa. Ei ole kerinnyt Miehoilaan puimaan viljaa. Lauri Rautio Padankoskelta sen sijaan joutuu vastaamaan lapsen eläkejuttuun, jonka häntä vastaan on nostanut Iida Vuorinen Hyvikkälän kylästä. Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja 19.3.1918. Valkoisten joukkojen reservejä päätetään vahvistaa. Vilppulaan saapuu 19. maaliskuuta joukkoja Vaasan piiristä

Kapinanaikaan Hauholla, 18. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Toivo Kärkkäinen Alvettulasta toimii Mäntän pataljoonassa tiedustelijana. Hän on ollut viikon tiedustelu retkellä Kuhmoisten ja Padasjoen suunnalla ja palaa Ruovedelle. Hän saa tiedon, että nyt lähdetään hyökkäämään kotia kohden. Valkoisten hyökkäys kohti Tamperetta on alkanut joka suunnalta. 18. maaliskuuta molemmat Mäntän pataljoonan hämäläiskomppaniat kohtaavat ja siitä alkaen taistelevat rinta rinnan aina Tampereelle saakka. Nyt he lähtevät etenemään Korkeakoskelle.

Kapinanaikaan Hauholla, 17. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Pohjanmaalla on ryhdytty kokoamaan uusia sotajoukkoja valkoisten joukkojen lisäämiseksi Tampereen valtaukseen. Laihialla on levitetty sanaa, että nyt tars sitten lähteä. 17. maaliskuuta Laihian Nuorisoliiton talolla on harjoittelussa edellispäivänä sinne koottuja miehiä Juvalta, Kyröstä ja Laihialta. Etelä-Pohjanmaan II rykmentin III pataljoonan II komppania saa liikanimen "Äijäkomppania", sillä siinä harjoitetut miehet ovat jo varttuneempia, perheellisiä miehiä. ”Nuorisoliiton taloa alettiin pitää kasarmina, jossa vietettiin yöt ja lepohetket, josta sota- ynnä muita lauluja laulaen marssittiin milloin Jouppiin milloin Vatiloon syömään. Milloin kunnanmaalle asentoja, kaartoja, jonoja, syöksyjä, hyökkäyksiä, kivääritemppuja ym. harjoittelemaan. Eipä se työssä kangistuneille isäntämiehille mitään helppoa ollut. Mutta mitäs siitä takki vain pois päältä ja hurraata huutaen vallattiin kunnantalo taas kerran, notta rojahti vain.”

Kapinanaikaan Hauholla, 16. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholaiset ovat kovia kylpömään. Maaliskuun 16. päivänä Mäntän pataljoonassa palvelevat Hauhon miehet lämmittävät jälleen Kuoreveden pappilan saunaa vahvasti. Juuri silloin tulla suristaa punaisten lentokone puiden takaa matalalla kohti pappilaa. Miehet jättävät saunan ja lähtevät kiireesti ampumaan konetta. Kirkkoherra kuulee pyssyn pauketta ja luulee punaisten hyökkäävän pappilaan ja läksee paljain päin juoksemaan metsään karkuun minkä kintuistaan pääsee. Hauhon miehet saavat ajettua lentokoneen pois, mutta huomaavat saunan syttyneen tuleen. He rientävät sammuttamaan sitä. Lähistöllä olevat punaiset kuulevat pyssynpaukkeen ja luulevat valkoisten hyökkäävän ja tekevät vastahyökkäyksen läheiseen Vessarin taloon. Sieltä riennetään hakemaan Hauhon miehiä apuun pappilasta. Hauholaisten saunomis- ja taistelutanner Kuoreveden pappilan maastossa. Kartta kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.  Saatuaan saunan sammumaan Hauhon miehet lähtev

Kapinanaikaan Hauholla, 15. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Perjantaina 15. maaliskuuta valkoiset aloittavat valmistelut Tampereen piirittämiseksi. Tapahtumat etenevät pääsiäisen tienoilla hyökkäykseen Tampereelle, joka on punaisen Suomen tärkein kaupunki. Tampereen valtaus on tärkeä Mannerheimille. Hän haluaa tehdä ratkaisevan siirron, ennen kuin saksalaiset ehtivät tulla valkoisten avuksi. Hauholla on muita murheita. Eteläisissä on kadonnut poika. Tuntomerkit ovat: päässä lasten nahkalakki, takki kotikutosta harmaata kangasta ja housut lyhyet, harmaat sukat ja tumpit sekä topatut tallukkaat, vaalea verinen, noin 13-vuot. Ilmoittakaa osoitt.: Riku Kolari, Hämeenlinna, Eteläinen. Etsintäkuulutus julkaistaan Työmies-lehdessä. Työmies 14.3.1918. Rikhard (Riku) Kolari on yksi Hauhon vallankumousoikeuden neljästä järjestysmiehestä eli miliisistä, joilla kullakin on oma piirinsä. Näihin tehtäviin sosialidemokraattinen kunnallistoimikunta on valinnut Kolarin lisäksi Kalle Koskisen Kirkonkylästä, Aleks

Kapinanaikaan Hauholla, 14. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Viljan ja muiden ruokatarpeiden puutteen tähden valkoisella armeijalla on päiväkäskyllä tarkoin määritelty päällystön ja sotamiesten päivittäinen muona-annos. Enintään jaetaan: 350 g leipää, ryynejä tai jauhoja  200 gr lihaa ja juustoa  60 g voita  1½ ltr perunoita  25 g sokeria  3 gr teetä  Tee on tärkeä osa sotilaiden ravintoa, sillä kylminä talvi-iltoina sotamiehet kaipaavat lämmintä juomaa. Armeijan huollosta vastaava intendentuuri julistaa kaikki teevarastot takavarikoiduksi. Punaisella puolella kootaan muonavaroja rintamalle. Kansanvaltuuskunnan intendenttilaitos käskee muun muassa Lammin ja Kosken kuntia viipymättä lähettämään viljaa, perunoita ja lihaa punaisen kaartin rintamajoukkojen tarpeisiin. Eikä ruokaa liiemmälti ole siviilihallinnollakaan. Hauholla punaisten elintarvelautakunta kieltää kaiken elintarpeiden viennin kunnasta ilman

Kapinanaikaan Hauholla, 13. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Juntulan Roope toipuu Kuoreveden pappilassa edellispäivän taistelusta. Hän päättää tarttua kynään ja kirjoittaa kotopuoleen Hauholle. Kirjeensä hän päivää ”Kuorevedellä 13/III.1918”. Edellispäivän aamuna kello 4 Juntula ja muut saivat tiedon, että parin tunnin kuluttua pitäsi olla ketjussa Pirttijärven ja Riihiniemen talojen ympärillä, tarkoituksena valloittaa mainitut talot, joissa asustaa punaryssiä. Talot sijaitsevat noin 6 kilometrin päässä pappilasta Pirttijärven pohjoisrannalla. Juntulan Roopen taistelutantereita. Kartta kirjasta Suomen vapaussota vuonna 1918.  ”Innostus on suuri. Pelkuria ei vielä ollu, ei kukaan olisi jäänyt kotia tai vahtipaikalle. Kun nimittäin täytyi kaksi miestä jättää vahtipalvelukseen. Siis täytyi vetää pitkää tikkua kuka jää kotia”, Roope kuvailee kirjeessään. Vihollinen tulittaa Juntulan joukkoa hirvittävällä tulella kivääreillä ja kuularuiskuilla. Avoimessa maastossa Juntula joutuu suojaa vaille, mutta e

Kapinanaikaan Hauholla, 12. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon punaisten vallankumousoikeus ja sen yleinen syyttäjä Kössi Hirsioja on toimeliaana. Hän haastaa käräjille Hahkialan kartanon isännän Axel Charpentierin sekä Robert Juntulan Miehoilasta. Haasteilmoituksessa on lakitieteen tohtori ja senaattori Charpentierin etunimeksi merkitty Alfr.(ed). Kuka näitten herrojen etunimiä muistaa. Suomen Kansanvaltuunkunnan Tiedonantaja 12.3.1918. Hahkialan kartanon herralta eläkesaataviaan oikeusteitse penää leskivaimo Miina Pitkänen. Toinen haaste vallankumousoikeuteen on edellisen kesän maatalouslakon peruja. Eemil Syrjä kokee tulleensa palkka-asioissa kaltoin kohdelluksi Robert Juntulan maataloustöissä.  Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -lehti julkaisee haasteet vallankumousoikeuteen tiistaina 12. maaliskuuta 1918.  Suomen Kansanvaltuunkunnan Tiedonantaja 12.3.1918. Robert Juntula on Sulo Wuolijoen serkkupuoli ja hänen henkilöhahmonsa nousee myöhemmin maailman teatterilavoille Jo

Kapinanaikaan Hauholla, 11. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Kuhmoisten taistelussa punakaartilaisista kunnostautuu 16-vuotias hämeenlinnalainen Arvo Järvinen. Valkoiset joukot onnistuvat saartamaan noin 200 punaista lähellä Kuhmoisten kirkonkylää. Punaiset murtautuvat saartorenkaan läpi, mutta joutuvat jättämään kuularuiskunsa vihollisen käsiin. Kuularuiskukomppanian oppilas Järvinen juoksee sitä pelastamaan. Hän ampuu kaksi valkoista ja pääsee kuularuiskun luo ja panee sen käyntiin ja aikaansaa hämminkiä valkoisten keskuudessa. Tämän hämmingin turvin punaiset pääsevät tukalasta asemastaan. Järvinen ottaa kuularuiskusta lukon ja murtautuu vihollisketjun läpi omien joukkojensa perään. Hänen kiväärinsä vioittuu vihollisen luodista, mutta itse hän säästyy haavoittumattomasti. Punaisten pohjoisen rintaman päällikkö Vastén lahjoittaa nuorukaiselle hänen sankariteostaan 500 markkaa. Summa on enemmän kuin punakaartilaisen kuukauden palkka. Viikon lopulla, 16. maaliskuuta taistellaan Länkipohjassa. Vangeiksi jääneitä

Kapinanaikaan Hauholla, 10. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Sunnuntaina 10. maaliskuuta punaiset aloittavat yleishyökkäyksen lahtarien tuhoamiseksi. Punaiset hyökkäävät pohjoisella rintamalla muun muassa Vilppulassa, Virroilla ja Ruovedellä. Myös Mäntän, Kuoreveden, Jämsän ja Kuhmoisten suunnilla taistellaan ankarasti ja Harmoisissa valkoiset suorittavat raa´an veriteon. Kuhmoisissa Harmoisten kylän sairastuvalla on Hämeenlinnan punakaartin kenttäsairaala. Kalmin pataljoonan I komppanian miehet hyökkäävät kylään ja ampuvat sairastuvan 13 potilaasta 11 kuoliaaksi. Kaksi säilyy hengissä, vaikka haavoittuvat vaikeasti. Yksi ammutuista on 17-vuotias hauholainen Kalle Helenius. Kalle oli Väinölän työväenyhdistyksen nuoriso-osaston jäsen. Kuhmoisten taistelussa 10. maaliskuuta kaatuu 3 hauholaista punakaartilaista. Hämeenlinnan punakaarti vetäytyy ja palaa Hämeenlinnaan. Punaisten hyökkäys muilla rintaman osilla jatkuu muutaman päivän ajan. Kalm ei itse osallistu Harmoisten kylässä olevan punaisten kenttäsai

Kapinanaikaan Hauholla, 9. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholainen Aukusti Vainio toimii rivimiehenä Pohjois-Hämeen rykmentin I pataljoonassa, niin kutsutussa Kalmin pataljoonassa. Pataljoonaa johtaa kapteeni Hans Kalm. Vainio ottaa osaa molempiin Kuhmoisten taisteluihin ja kunnostautuu 9.-10. maaliskuuta pataljoona tehdessä saartoliikettä vihollisen selustaan Padasjoen Toritussa. Vainio tunkeutuu vihollisen ketjun läpi ja tuo sotasaaliina 7 hevosta kuormineen. Vainiota ärsyttää olla paikoillaan asemissa Toritun kansakoulun viereisellä mäellä. Punaiset ampuvat sinne kylästä käsin tuimasti. Hän lähtee yhdessä kolmen muun sotilaan kanssa etenemään kohti kylää, lähemmäs punaisia. Vainio etenee ammuskellen Toritun kylän läpi. Kylän laidalta hän löytää 7 hevosta rekineen ja niiden punaisen vartijan. Hän ampuu vartijan ja rauhoittelee ampumisesta säikähtyneet hevoset, selvittelee niiden sotkeutuneet ohjakset ja korjaa yhden reen katkenneen aisan. Sitten hän ampuu uudelleen ilmaan pelästyttäen hevoset

Kapinanaikaan Hauholla, 8. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Tuuloksessa ei ole omaa punakaartia. Hauholla ja Lammilla ollaan vahvasti sitä mieltä, että sotilaallista tyhjiötä ei niiden välissä voi olla. Tuuloslaisia työläisiä painostetaan perustamaan oma punakaarti. Tarkoitusta varten toimitetaan Hämeenlinnasta aseita Tuulokseen 8. maaliskuuta. Tuuloslaiset alkavat taipua oman punakaartin kannalle. Hauholla saadaan käsiin Työmies-lehti, jossa lukijoita varoitellaan Rouva ja Herra Juorusta, joka johtaa perättömillä puheilla suurta yleisöä harhaan. Toveri Wäinö Wuolijoen huhutaan ostaneen Tokoin senaatilta saamillaan 60 miljoonalla markalla, jotka on tarkoitettu viljaostoihin Venäjältä, aseita lahtareille. Työmieheen kirjoittaneen ”Asiantuntijan” mukaan se on tuulesta temmattu valhe. Niin on.   Työmies 6.3.1918 Jyväskylässä ilmestyvä Keskisuomalaisen tavoittaa hauholaiset valkoiset rintamalla. Siitä luetaan, että entinen senaattori Wuolijoki on Helsingissä tunnustelemassa maaperää rauhanvälityshomma

Kapinanaikaan Hauholla, 7. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Maaliskuun alussa valkoisella puolella kohotetaan taistelutahtoa. Valkokaarti saa ruotsalaiselta kreivi Eric von Rosenilta lahjoituksena lentokoneen. Luutnantti Nils Kindberg lentää sen Uumajasta Vaasaan 6. maaliskuuta 1918. Lahjoittaja von Rosen on koneessa matkustajana. Tätä konetta pidetään Suomen Ilmavoimien ensimmäisenä lentokoneena, sillä aiemmin Suomen lennetyn koneen moottori leikkasi matkalla kiinni ja se on korjattavana eikä täten vielä palveluskäytössä. Suomen Ilmavoimat on saanut alkunsa. Suomen Ilmavoimien ensimmäinen kone. Siivissä on von Rosenin henkilökohtainen onnenmerkki, sininen hakaristi. Kuva Ilmavoimat. Thulin Typ D -kone tuhoutuu kuitenkin miehistöineen huhtikuussa 1918 putoamisessa Näsijärveen Tampereella. Kapina on ensimmäinen sota ilmaherruudesta Suomessa. Puinaisilla on ainakin 6 lentokonetta. Maaliskuun lopulla punaisten lentokone osallistuu manöövereihin muun muassa Tuuloksessa. Toinen tunnelmaa, ainakin p

Kapinanaikaan Hauholla, 6. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaisille annetaan venäjänkielinen taistelukäsky, joka on päivätty 6. maaliskuuta 1918. Tampereen piirin joukoille määrätään ensisijaiseksi tehtäväksi Haapamäen aseman valtaamisen. Yksi osa taistelukäskyä määrittelee Päijänteeseen rajautuvan rintamaosan itäisellä laidalla Hämeenlinnan ja Lahden joukkojen tehtäväksi Jämsän kirkonkylän valtaamisen, jonka nämä joukot etenevät: toinen osa Petäjävedelle johtavaa tietä ja valtaa tämän aseman, ja toinen osa kulkee Jyväskylää kohti vallatakseen tämän kaupungin. Lähden ja Hämeenlinnan joukkojen on aloitettava hyökkäyksensä viivyttelemättä. Hämeenlinnan osaston reservi on Hämeenlinnassa. Hyökkäyssuunnitelman täytäntöönpano on Tampereen rintamaesikunnan huostassa. operaation johdossa ovat Hugo Salmela, Vastén ja venäläinen everstiluutnantti Bulatselj. Suomen punakaartin päällikkö Eero Haapalainen saapuu Tampereelle seuraamaan hyökkäysvalmisteluja. Hän aiheuttaa juovuspäissään lähinnä sekaannusta. Ede

Kapinanaikaan Hauholla, 5. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaiset ampuivat Sotjalan kansakoulun opettaja Eemeli Keskitaloa helmikuun alussa Kokkilassa. Hänet vietiin sairaalaan Hämeenlinnaan ja saatiin pelastettua. Mutta toipuminen vie aikaa. Punainen hallinto on asettanut Hauhon kouluille omat johtokunnat. Ne ryhtyvät puuhaamaan muun muassa kouluruokailua ja myös uskonnonopetuksesta luopumista väläytetään. Sotjalan kansakoululle pitää löytää sijainen sattuneesta syystä. Päätetään hakea sijaista ja laitetaan hakuilmoitus lehteen. Hämeen Voima 5.3.1918 Punaisten virkakoneisto vaatii osaavia voimia. Tilitkin pitäisi saada täsmäämään. Italialainen kirjanpito kuulostaa kiinnostavalta. Mitenköhän se eroaa amerikkalaisesta? Hämeen Voima 5.3.1918   

Kapinanaikaan Hauholla, 4. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Punaisten seuraavan yleishyökkäyksen on tarkoitus alkaa viikon lopulla. Yleishyökkäys toteutetaan koko rintaman laajuudelta venäläisen eversti Svjetshnikovin tekemän suunnitelman mukaan. Sunnuntaina 3. maaliskuuta venäläisille vapaaehtoisille sotilasosastoille ja Suomen Punaiselle Kaartille annetun päiväkäskyn mukaan Suomen sotajoukkojen tulee 3. päivästä 9. päivään maaliskuuta valmistautua hyökkäyksiä varten ja 10. maaliskuuta on kaikkien ryhdyttävä ratkaisevaan hyökkäykseen lahtarien tuhoamiseksi maasta. Hämeenlinnan punakaarti kokoaa joukkojaan. Mukaan taistelujoukkoihin joutuu myös hauholaisia. Onhan se vaihtelua vartiopalveluun kaupungilla tai rautatieasemalla. Lähdetään marssimaan Padasjoelle, tavoitteena päästä kirkonkylään tiistai-iltana 5. maaliskuuta. Sieltä on tarkoitus jatkaa kohti Kuhmoista. Pari viikkoa sitten Kalmin joukot onnistuivat siellä yllättämään punaiset. Tällä kertaa päätetään iskeä entistä pontevammin. Hämeenlinna

Kapinanaikaan Hauholla, 3. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Sunnuntaina 3. maaliskuuta solmitaan Brest-Litovskin kaupungissa rauhansopimus, joka lopettaa ensimmäisen maailmansodan Venäjän ja keskusvaltojen välillä. Sopimuksen mukaan Suomi ja Ahvenanmaan saaret tulee tyhjentää välittömästi venäläisistä joukoista ja venäläisestä punakaartista ja Suomen satamat Venäjän laivastosta ja merivoimista. Niin kauan kuin jäät estävät sotalaivojen siirron Venäjän satamiin, tulee sotalaivoilla olla jäljellä vain harva päällystö. Venäjä lopettaa kaiken kiihotuksen ja propagandan Suomen hallitusta ja julkisia laitoksia vastaan. Valkoinen senaatti pyytää kuun vaihteessa apua Saksasta. Sopimuksen solmimisen myötä Saksalla avautuu mahdollisuus tulla Suomeen valkoisten avuksi. Valmistelut alkavat. Tämä kiihdyttää myös Mannerheimin toimia ratkaista sota omin voimin. Valmistelut Tampereen valtaamiseksi voimistuvat. Tavallista kansaa eivät maailmanpoliittiset linjaukset hetkauta. Elämää koitetaan elää miten parhaiten taidetaan. Häm

Kapinanaikaan Hauholla, 2. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauholaisista Wuolijoen veljeksistä Wäinö ei ole veljeään Suloa toimettomampi kapinan kulisseissa. Kun Sulo on helmi-maaliskuun vaihteessa Pietarissa kansanvaltuuskunnan lähetystön sihteerinä, niin Wäinö on poikennut paluumatkallaan Saksasta Tukholmaan ja koettanut löytää yhdessä ruotsalaisten kanssa rauhanomaista ratkaisua Suomen sisäiseen sotaan. Wäinö Wuolijoki lähtee helmikuun lopulla höyrylaiva Vinetalla rauhanvälittäjän tehtäviin Suomeen. Mukaansa hän saa Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen sihteeri Möllerin, Tukholman sosialistisen pormestari Lindhagenin, ammattijärjestön puheenjohtaja Thorbergin sekä toimittaja Böhmerin. Tavoitteena heillä on saada punaisten johto ymmärtämään, ettei voitonmahdollisuuksia ole, vaan pyrkimys sopuun valkoisten kanssa on ainoa vaihtoehto. Höyrylaiva Vinetan seurana on höyrylaiva Heimdahl ja jäätilanteen vuoksi jäänmurtaja Isbrytaren. Laivat tuovat matkustajien lisäksi Poriin ja Turkuun Punaisen Ristin avu