Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2018.

Kapinanaikaan Hauholla, 1. maaliskuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Perjantaina 1. maaliskuuta 1918 Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomisaarien Neuvosto ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan Kansanvaltuuskunta solmivat Pietarissa näiden vapaitten tasavaltain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi sopimuksen.

Pietariin matkustaneet kansanvaltuuskunnan edustajat ja bolševikit Leninin johdolla allekirjoittavat Suomen ja Venäjän välisen valtiosopimuksen, jossa määritellään valtioiden rajat ja suhteet.


Sopimus määrittelee Suomen aseman puolueettomana sosialistisena työväentasavaltana. Sopimuksen mukaan Suomi saa Petsamon ja yhteyden Jäämerelle, neuvostojohto Suomesta neljä lennätinlinjaa ja Inon linnoituksen Suomenlahden rannalta Uudeltakirkolta. Petsamon osalta valtakunnan raja määritellään sopimuksessa Korvatunturilta Jäämerelle.

Suomen puolesta sopimuksen allekirjoittavat Oskari Tokoi ja Edward Gylling. Kansanvaltuuskunnan sihteerinä Pietarissa toimii Sulo Wuolijoki.

Hauholainen Sulo Wuolijoki op…

Kapinanaikaan Hauholla, 28. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

”Eilisessä lehdessä oli maininta, että kenttäpostia voivat nyt lähettää ilman postimaksua myös kotoa. Nyt kun on hetki rauhallisempaa täällä rintaman takana, niin täytyykin kirjoittaa heille, jotta tietävät minun olevan hengissä.

Vaan mitenköhän posti kulkee täältä Keski-Suomesta Hauholle, punaisten rintaman läpi? Täytyy vaan koettaa.



Rintaman takana 28/2-18

Rakkaat kotiväkeni.

Sain tilaisuuden, että voin ilmoittaa olevani hengissä, ja voin kutakuinkin hyvin, aika vain tulee kovin pitkäksi, eikä ole vielä tietoa, koska pääsee rakkaaseen kotiinsa.

Olkaa levollisia, kyllä kerran vielä tavataan toisemme. Jättäkää asiat Herran haltuun, kyllä hän niistä pitää huolen.

Koeta toimia niin, että elikot saavat ruokaa, jos ne vielä ovat hengissä. Kauran pahnat ovat kaiketi jo loppuneet, mutta kaiketi siellä voi joku konetta käyttää, että saatte puitua.

Mitään oloistani en voi kirjoittaa, sillä en voi luottaa tämän perille tulosta. Jätän teidät kaikki Juma…

Kapinanaikaan Hauholla, 27. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta

Väliaikaisen Postihallituksen nimissä julkaistaan helmikuun lopussa tiedonanto, että Vaasassa toimiva senaatti on päättänyt antaa portovapauden eli ilmaiset postilähetykset suojeluskuntalaisille. Ja  myös heille rintamalle lähetetylle postille.

Keskisuomalaisessa julkaistu tieto tavoittaa myös Mäntän pataljoonassa palvelevat hauholaiset. Tästä intoutuneena eräs heistä päättää tarttua kynään ja kirjoittaa kotipuoleen - heti kun vain muilta toimiltaan kerkiää.
Posti kulkee Seinäjoella sijaitsevan Kenttäpostikonttorin kautta.

Kapinanaikaan Hauholla, 26. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hauholaisia ottaa osaa sodan tapahtumiin eri tavoin ja eri puolilla rintamalinjoja.

Hauholla 1878 syntynyt Gustaf ”Kustaa” Matinpoika Estlin asuu Valkeakoskella toimien metsätyönjohtajana ja on Valkeakosken työväenyhdistyksen jäsen ja soittaa myös sen torvisoittokunnassa käyrätorvea.

Kustaa Estlin valitaan Valkeakosken punakaartin päälliköksi. Helmikuussa hän johtaa Kuhmalahden Vehkajärvellä punakaartilaisen joukkoa taistelussa valkoista armeijaa vastaan.

Vehkajärven taistelu käydään 26. helmikuuta 1918. Kylässä oli noin 500 punakaartilaista, joita vastaan valkoiset hyökkäävät pelätessään heidän iskuaan Kuhmoisten kirkonkylään. Punaiset karkoitetaan yllätyshyökkäyksen jälkeen, mutta valkoiset eivät kuitenkaan jää Vehkajärvelle pysyvästi.

Valkoisia johtaa Hans Kalm. Hänen pataljoonassaan palvelevat hauholaiset ottavat osaa Vehkajärven taisteluun.

Jääkärien pääjoukko Suomeen

Samaan aikaan Vaasassa järjestetään jääkäreiden kotiinpaluun kunniaksi juh…

Kapinanaikaan Hauholla, 25. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Kapinan alettua kansanvaltuuskunta valtaa Suomen Pankin pääkonttorin muutaman päivän kestäneiden neuvottelujen jälkeen tammi-helmikuun 1918 vaihteessa. Kansanvaltuuskunta ottaa haltuunsa myös seitsemän haarakonttoria: Hämeenlinnan, Kuopion, Kotkan, Viipurin, Pietarin, Tampereen ja Turun konttorit.

Suomen Pankin Hämeenlinnan konttorin johtaja Bertel Sundgren ja hänen apulaisensa kamreeri Henrik Gummerus pakenevat Hämeenlinnasta Hauholle Hahkialan kartanoon.

Kapinan ajan Hämeenlinnan konttorin ylivalvojana toimii maltillisena pidetty työväenjohtaja Oskari Sirén apulaisenaan Pauli Jokinen.

Hauhon Puutavara-Osakeyhtiön johtaja Hannes Aarni kirjoittaa 25. helmikuuta 1918 päivätyn kirjeen Suomen Pankin Hämeenlinnan konttoriin Oskari Sirénille. Yhtiö tarvitsee 50 000 markan vekseliluoton muun muassa maksaakseen työmiestensä palkat.

”Kun näin ahtaana aikana on vaikea saada tavarastaankaan rahaa.”


Aarni ehdottaa, että yhtiön edustaja tulisi 5. maaliskuuta…

Kapinanaikaan Hauholla, 24. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Viron maapäivät julistaa Viron tasavallan itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918 Tallinnassa. Julistus on laadittu päivää aikaisemmin Pärnussa. Lyhyt itsenäisyyden aika päättyy seuraavana päivänä saksalaisten joukkojen saapumiseen Tallinnaan.

Tieto Viron itsenäisyysjulistuksesta kantautuu Hauholle päivien päästä työläislehtien mukana pikku-uutisena. Täällä on omat huolet murehdittavana.

Viron vapaussotaan (1918-1919) osallistuu vuonna 1919 myös hauholaisia. Martin Ekströmin johtamassa pataljoonassa taistelevat Valde Engman ja Juho Sarén Hyömäestä sekä Asser Heinonen Sotjalasta.

Ruotsalaisen majurin Martin Ekströmin johtama I Suomalainen Vapaajoukko osallistuu pohjoisella rintamalla lähes uskomattomaan tekoon: Narvan valtaukseen tammikuussa 1919.


Hans Kalmin pataljoonassa Pohjan pojissa on mukana Aleksi Penttilä Hyömäestä. Eversti Kalmin johtama Pohjan Poikien rykmentti ansioituu etelärintamalla Pajun, Marienburgin ja Petserin taisteluissa.

Valde Engman…

Kapinanaikaan Hauholla, 23. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Samalla kun Hämeen Voimaan toimitetaan ilmoitus säästöpankin asioista, niin laaditaan ilmoitus, jossa peräänkuulutetaan asianosaisia tekemään kunnan tileihin selvyyttä.

Hauhon punaisen kunnanvaltuuskunnan (kunnanvaltuuston) nimissä pyydetään kaikkia entisiä kunnan viranomaisia 4. maaliskuuta mennessä saapumaan tekemään selkoa niistä.

Muussa tapauksessa uhataan vallata heidän hallussaan oleva kunnallisia asioita koskeva arkisto ja omaisuutta asetetaan takavarikkoon, kunnes tilitys on tehty.


Kunnallislautakunnan esimiehenä ennen kapinaa ja kapinan jälkeenkin toiminut maanviljelijä Edvard Rekola on vienyt tärkeitä papereita turvaan kotitilalleen Bobackaan. Rekola on mukana myös säästöpankin hallinnossa.

Kapinanaikaan Hauholla, 22. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hauhon Säästöpankki perustettiin vuonna 1885. Vuonna 1910 sen konttori muutti omaan huoneustoon juuri valmistuneeseen Hauhon kunnantaloon. Kunnalta vuokrattiin kaksi huonetta talon alakerrasta. Toinen pankkisaliksi ja toinen hallituksen tupakka- ja kahvihuoneeksi. 
Kapinan alettua Hauhon Säästöpankki joutuu punaisten haltuun. Pankkia johtavat pankkivaltuusmiehet Kalle Menström, Onni Reuter ja Väinö Syvänen. He päättävät laittaa pankin asiat kuntoon ja laativat 22. helmikuuta päivätyn ilmoituksen Hämeen Voimaan.

Ilmoituksessa pyydetään pankin entisiä virkailijoita tulemaan selvittämään pankin tiliä koskevia ynnä muita asioita 14 vuorokauden kuluessa. Lisäksi pankin valtuutetut ilmoittavat, että pankki on tämän kuun ajan suljettuna nykyisen tilanteen johdosta.

Se ei ole paljon se. Hauhon Säästöpankki on tuohon aikaan virallisesti auki yleisölle joka kuukauden viimeisenä lauantaina puolesta päivästä kello kolmeen.

Kapinanaikaan Hauholla, 21. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Hämeen Voima -lehdessä julkaistaan 21. helmikuuta yleisönosastolla Hauhon kirkonkylän maataloustyöväen ammattiosaston johtokunnan kirjoitus, jossa todetaan työmies Kalle Kuusion nauttivan taasen ammattiosaston luottamusta ja tehdään tiettäväksi, että hänet on otettu takaisin jäseneksi. Johtokunta pyytää kohtelemaan Kuusiota kuten kunnon toveria ikään.

Kuusio on arvatenkin ollut edellisvuoden maatalouslakkojen aikaan rikkuri ja työskennellyt maataloustöissä lakosta välittämättä. Lakkovahdit ja innokkaimmat agitaattorit ilmoittivat, etteivät rikkurit saa mistään töitä, eikä heitä päästetä enää työväentalon ovesta sisälle, elleivät he sovitukseksi maksa 600 markkaa sakkomaksua ja pyydä anteeksi työväenyhdistyksen edessä menettelyään.

Sakko vastaa punakaartilaisen 40 päivän palkkasummaa. Huonosti toimeentulevaksi mainitulle 45-vuotiaalle 3 lapsen isälle summa on suuri. Liekö maksanut vai muuten asiansa sopinut.

Valkoiset kohtelevat mielestään Kuusiota k…

Kapinanaikaan Hauholla, 20. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Punaisten yleishyökkäys kaikilla rintamilla käynnistyy 20. helmikuuta. Hämeessä on edelleen varsin hiljaista. Hyökkäyksen pääpaino ja tavoite on vallata Haapamäen risteysasema. Punaisten tarkoituksena on iskeä myös etelämpänä, missä valkoiset olivat ryhmittäytyneet Kuhmoisten kirkonkylään.


Näihin taisteluihin osallistuu hauholaisia molemmilla puolilla. Pohjois-Hämeen rykmentin joukkoja taistelee Kuhmoisissa ja Hämeenlinnan punakaarti hyökkää heitä vastaan. Punaiset tekivät muutamia kiivaita hyökkäyksiä Kuhmoisten kirkonkylää vastaan. Heillä oli konekiväärejä ja tykkejäkin.


Punaiset menettävät yhden konekivääreistään, kun tykinlaukausten pillastuttama hevonen karkaa valkoisten puolelle kallisarvoinen konekivääri reessään. Hämeenlinnan punakaarti joutuu hajaannustilaan ja he palaavat takaisin Hämeenlinnaan. Punaisten yleishyökkäys kutistuu muutamaksi yksittäiseksi iskuksi.


Pohjois-Hämeen I pataljoonassa joukkueen päällikkönä toimiii hauholaisen Hahkial…

Kapinanaikaan Hauholla, 19. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Myös valkoisilla joukoilla on omat tunnuksensa. Valkoinen käsivarsinauha ja taisteluliput.

Suurin osa Ruovedellä ja Tampereella taistelleen Mäntän pataljoonan 1. hämäläiskomppanian miehistöstä on kotoisin punaisten hallussa olleesta Hämeestä. Komppaniassa taistelee myös hauholaisia.

Komppanian tiedustelijana toimiva Toivo Kärkkäinen Alvettulasta kuvailee tapahtumia 13. helmikuuta Keuruulla: ”Tuli käsky 1. hämäläiskomppanialle lähteä Vilppulaan. Jo puolen tunnin kuluttua marssi tuo piskuinen lauma asemalle punakeltaisen leijonalippunsa (?) suojassa, jonka nuo ystävälliset Keuruun rouvat ja neitoset olivat sille lahjoittaneet. Kiitos ja kunnia kaikukoon noille Keuruun rouville ja tyttärille…”

Lipun aihe ja väritys ovat sovellus Hämeen vaakunasta. Lipussa on Hämeen ilves. Liekö Kärkkäisen mielikuvissa muuttunut leijonaksi.

Kapinan aikana valkoisen komppanian miehet ovat tyytymättömiä ”punalippuunsa”, niinpä sen reunoihin ommellaan valkoiset kaitale…

Kapinanaikaan Hauholla, 18. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Ompelutaitoisille on tehtäviä myös punakaartissa ja punaiselle kankaalle kysyntää. Pitää valmistaa hattu- ja hihanauhoja ja joukko-osastoille lippuja.

Hämeenlinnan työväen armeijan ensimmäisellä komppanialla on oma taistelulippunsa. Hämeenlinnan punakaartin joukot on koottu kaupungin lisäksi lähipitäjistä. Hauholaisiakin siirretään helmikuun puolivälissä Hämeenlinnan punakaartiin. Ehkä joku heistä taistelee tämän lipun alla.

Hauhon punakaartille valmistetaan omia hattunauhoja, joita voi myös käsivarressa pitää. Hauhon punakaartin hihanauhaan tulee lyhyesti ja ytimekkäästi H:HO.

Kapinanaikaan Hauholla, 17. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.
Tiedustelutoimintaa harjoitetaan. Valkoisia urkkijoita ja elintarvikkeiden etsijöitä käy Lammilta käsin Hauholla.

Punaiset etsivät taloista aseita ja vastavallankumouksellisia. Joukkoja värvätään punakaartiin.
Hauhon seudun tiet ja kulkureitit kulkevat paikoin eri reittejä kuin nykyiset päätiet. Taloudellinen kartta Hauhon seudulta vuodelta 1920 kuvaa vuoden 1918 tilannetta teissä ja asumuksissa. Mittakaava 1:100 000.
Kansalliskirjasto: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2015-00007777


Kapinanaikaan Hauholla, 16. helmikuuta 1918

Helmikuun kuluessa kapinalliset järjestävät sekä sotilas- että siviilihallintoaan. Punaiset perustavat Hämeenlinnaan vallankumousoikeuden, joka aloittaa istuntonsa 12. helmikuuta.

Hauhollekin vallankumousoikeus perustetaan helmikuun aikana ja se ryhtyy toimeen kunnantalolla, jossa toimi myös punakaartin esikunta. Tuomarina on Edvard Nieminen ja syyttäjänä sekä nimismiehenä toimii Kustaa ”Kössi” Hirsioja.

Vallankumousoikeus käsittelee enimmäkseen tavallisia oikeusjuttuja, mutta myös sotatilanteisiin liittyviä kanteita nostettiin mm. vastavallankumouksellisesta toiminnasta.

Hämeenlinnan vallankumousoikeus käsittelee ensitöikseen Hauholla vangitun ylioppilas Siivolan asiaa. Helsinkiläistä Siivolaa syytetään urkinnasta. Pidätetyltä löytyy matkailijayhdistyksen kartta ja punainen hihanauha, jota hänen epäillään käyttävän hämäykseksi punaisella puolella liikkuessaan.

Hämeenlinnan vallankumousoikeus tuomitsee urkkijan sotavangiksi.

Vastaava matkailijayhdistyksen kartta annetaan myöhemmin va…

Kapinanaikaan Hauholla, 15. helmikuuta 1918

Punaisten lehdet kertovat Hauholla 15. helmikuuta 1918 tapahtuneesta ”werinäytelmästä”. Lehtien mukaan Hämeenlinnasta saapuu pienempi osasto punakaartilaisia tiedusteluretkelle ja elintarvikkeita noutamaan. He joutuvat kahakkaan Matkantaustan kylässä.

Toisen näkökulman mukaan parinkymmenen punaisen joukkio saapuu hevoskyydeillä Hattulasta ryöstöretkelle Lautsian kartanoon. Paluumatkalla he painelevat Ilmoilanselän ylitse Matkantaustan kylään ja poikkeavat Kartanon taloon.

Punaisen lehdistö uutisoinnin mukaan ”manttaalipappa” eli talon isäntä August Kartano soittaa puhelimella ja tilaa apuun 50 ”wastawallankumouksellista”.

Punaiset tästä suivaantuneena lyövät oman kertomuksensa mukaan puhelimen seinästä, jolloin isäntä ampuu browningillaan kaksi punaista ja haavoittaa yhtä. Hänen mentyä ulos 16-vuotias nuorukainen ampuu Kartanon tämän kotipihalle kostaakseen toveriensa ampumisen. Kartanon pistooli on mennyt epäkuntoon ja hän ei pysty puolustautumaan. Rustitilallinen August Kartano on …

Kapinanaikaan Hauholla, 14. helmikuuta 1918

Hauhon punakaarti on ollut kymmenen päivää Hämeenlinnassa harjoittelemassa ja vartiopalveluksessa. Hauholta lähdettiin pakoon Lammin suojeluskuntalaisia, joiden huhuttiin tulevan Evolta porvareiden pyynnöstä apuun.

Nyt on otollinen aika palata takaisin Hauholle ja ottaa pitäjä haltuun ja ryhtyä pyörittämään kunnan hallintoa punaisten komennossa.

Torstaina 14. helmikuuta punakaartilaiset palaavat takaisin Hauholle. Syväojan torpan poika ja Sappeen työväenyhdistyksen aktiivi, työmies Väinö Syvänen liittyi työväen järjestyskaartiin heti kun se perustettiin Hauholle marraskuussa 1917.

Järjestyskaarti on järjestäytynyt helmikuun alussa punakaartiksi, esikunta on perustettu Hämeenlinnassa ollessa. Syvänen kuuluu punakaartin esikuntaan, mutta saa siitä eron kun hänet 27. helmikuuta valitaan kunnallisjärjestön kokouksessa Hauhon kunnanvaltuuskuntaan eli kunnanvaltuustoon.

Kykeneväksi mieheksi tunnettu 27-vuotias Syvänen valitaan myös punaisten haltuun ottaman Hauhon Säästöpankin pankkivaltuusm…

Kapinanaikaan Hauholla, 13. helmikuuta 1918

Kaikki polut johtavat Hauholle.

Pietarinsuomalaiset Rahjan veljekset ovat bolsevikkejä ja punaisten johtohenkilöitä keväällä 1918. Jukka Rahja organisoi Lenin-yhteyksillään niin kutsutun suuren asejunan Pietarista Tampereelle, jonne se saapuu 2. helmikuuta. Matkan varrella junasta jaetaan aseita ja ammuksia paikallisille punakaarteille.

Jukka Rahja haavoittuu pahoin taistelussa, jossa valkoiset yrittävät pysäyttää asejunan Kämärän asemalla. Rahjan jopa huhutaan kuolleen viipurilaisessa sotilassairaalassa. Uutisen Rahjan kuolemasta julkaisee mm. Keskisuomalainen-lehti 13. helmikuuta 1918.

Mutta huhut Jukka Rahjan kuolemasta ovat vahvasti liioiteltuja. Kapinan jälkeen hän on keskeinen henkilö suomalaista kommunistista puoluetta perustettaessa elokuussa 1918.

Jukka Rahja ammutaan 31. elokuuta 1920 niin sanotuissa Kuusisen klubin murhissa. Näiden murhien vastuullisena päätekijänä pidetään Voitto Elorantaa. Hänet todetaan syylliseksi ja teloitetaan Pietarissa marraskuussa 1922.

Voitto Vik…

Kapinanaikaan Hauholla, 12. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalla alkaa tapahtua. Hahkialan kartanonherra vangitaan ja viedään köytettynä Hämeenlinnaan kuulusteluihin.

Vuonna 1865 syntynyt Axel Fredrik Charpentier on juristi ja Hahkialan kartanon isäntä. Hän väittelee tohtoriksi 33-vuotiaana, väitöskirja käsittelee syytinkiä eli maatalouden perinteistä eläkemuotoa, jossa luopuva sukupolvi pidättää elinaikaisen oikeuden elatukseen tilalla.

Hänestä tulee Hahkialan isäntä vuonna 1914 isänsä, senaattori Gustaf Robert Alfred Charpentierin kuoltua. Hovinkartanoon on valmistunut komea August Janssonin rakennuttama jugendlinna samana vuonna. Axel haluaa pistää paremmaksi. Hän tilaa piirustukset arkkitehti Karl Lindahlilta ja muunneltua ruotsalaista barokkityyliä edustavan päärakennuksen rakennustyöt alkavat vuonna 1915.

Karl Lindahl on piirtänyt Hahkialaan jo aiemmin muutamia rakennuksia sekä suunnitellut vuonna 1908 Charpentierille Helsinkiin Puistokatu 5:n tontille osaketalon.
Lindahl on sattumoisin suunnitellut myös Helsingin työväental…

Kapinanaikaan Hauholla, 11. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Tammi-helmikuun vaihteessa pohjoiseen valkoisten joukkoihin lähteneistä 40 hauholaisesta 17 taistelee Mäntän-Kuoreveden rintamalla Mäntän pataljoonassa. Heidän joukossaan mm. Hauhon nimismies Harry Pomoell ja Robert Juntula, joka myöhemmin oli esikuvana Hella Wuolijoen ja Bertolt Brechtin luomalle näytelmähahmolle, Puntilan isännälle.

Eräs näistä Mäntän pataljoonan Hauhon miehistä tarttuu kynäänsä ja kirjoittaa 11. helmikuuta päivätyn kirjeen kotiin. Huoli kotiväestä ja töiden sujumisesta painaa mieltä. Hän oli lähtenyt 3. helmikuuta kotoaan eikä sen jälkeen ollut kuullut Hauhon asioista.

Hän kirjoittaa: ”Työt ne on sinun itse järjestettävä niinkun parhaiten osaat. Koittakaa olla levollisia, älkää menettäkö mielenmalttianne. Kyllä vielä uusi päivä kaikki muuttaa voi. Sanon Saarijärven Paavon tavoin, vaikka kokee, eipä Herra meitä hylkää.”


Mäntän joukkojen päällikkönä on jääkäriluutnantti Gerhard Yrjö Väinönheimo. He kuuluvat eversti Martin Wetzerin j…

Kapinanaikaan Hauholla, 10. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Laskiaissunnuntai. Mannerheim vetoaa ylioppilaisiin ja teknillisen sivistyksen saaneisiin nuoriin, jotta he liittyisivät valkoiseen armeijaan. Teknistä taitoa kaivataan tykistöön. Kalustoa on saatu venäläisiltä riisumalla heitä ympäri Pohjanmaata aseista. 



Valkoisen armeijan johto koostuu sodan alussa vanhan väen upseereista, Venäjältä palanneista upseereista, ruotsalaisista yleisesikuntaupseereista ja siviileistä. Miehistön runko koostuu suojeluskuntajoukoista, jotka aloittivat sotatoimet Pohjanmaalla ja Karjalassa venäläisten joukkojen aseistariisumisella. Jääkäreiden pääjoukkoa odotetaan pian tulevaksi apuun.

Tämän helmikuun loppuun kestäneen vaiheen aikana maa jakautuu valkoiseen pohjoisosaan ja punaiseen eteläosaan. Hauho sijaitsee tässä vaiheessa keskellä punaisen Suomen ydinaluetta. Hauhon väkiluku on vuonna 1918 noin 5 500.

Kapinanaikaan Hauholla, 9. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

Punaiset järjestävät Hauhon kunnan hallintoa. Hauhon Vallankumouskomitea johtaa nyt kuntaa. Komitean vt. puheenjohtajana toimii Juho Nieminen ja sihteerinä punakaartin kirjuri Onni Reuter.

Johtomiehet ovat edelleen Hämeenlinnassa, mutta Hauhon kunnantalolla toimii Elintarvikelautakunnan kanslia. Vallankumouskomitea on tehnyt päätöksen avustaa punakaartilaisten perheitä.

Hämeen Voima -lehdessä julkaistaan 9. helmikuuta asiaa koskeva ilmoitus. Lisätietoja saa kunnantalolta.

Kapinanaikaan Hauholla, 8. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta.

On Lainan päivä. Toinen hauholaisen Wuolijoen rusthollin pojista, Sulo Wuolijoki valmistelee toimistollaan ilmoitusta lehteen. Lainoja Sulollakin on ja on ollut. Iloisia aikoja Helsingissä Eino Leinon ja kumppaneiden kanssa. Kämpissä, Kappelissa, Catanissa. Kukkian kesä oli upea. Ahosaaressa paossa pahaa maailmaa. Mutta pian Kukkian kesän jälkeen jotain näkymätöntä tuli Leinon ja hänen väliinsä.

Sulo tuli tunnetuksi erityisen aktiivisena Laukon kartanon torpparien puolustajana heidän häätökiistassaan vuonna 1907. Samana vuonna hänet valittiin ensimmäiseen yksikamariseen eduskuntaan. Sosialidemokraattien listoilta Hämeen läänin eteläisestä vaalipiiristä. Wäinö valittiin samoissa vaaleissa kansanedustajaksi Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Sosialidemokraatit nousivat kaikkien yllätykseksi eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi 80 kansanedustajalla.

Vuonna 1914 Sulo Wuolijoki vetäytyy aktiivipolitiikasta ja toimii sittemmin asianajajana, sanomalehtimi…

Kapinanaikaan Hauholla, 7. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Pohjois-Pohjanmaalla Hailuodon saarella vietetään seurakunnan papin, Rikhard Hjeltin, nimipäiviä. Hän on tarkkaan seurannut uutisia viimeaikaisista tapahtumista Pohjanmaalla ja etelässä.

Hjeltin mielessään kypsyy ajatus lähteä mukaan näihin kiihkeisiin tapahtumiin. Hän ei voi olla sivussa kun kansakunnan kohtaloa ratkotaan ja poikamiehenä hän on perhesiteistä vapaa lähtemään.

Rikhard Hjelt anoo tuomiokapitulilta lupaa osallistua pappina valkoisen puolen joukkoihin. Hän ei vielä tiedä, että Hauhosta muodostuu yksi mieleenpainuva kiintopiste hänen ja jopa hänen poikansa elämänkohtaloihin.

Tuuloksessa on pysytty rauhallisina kapinan suhteen. Business as usual. On keskusteltu työväestön ja tilallisten kesken, että tähän selkkaukseen ei lähdetä mukaan. Merkittävien kulkuteiden halkoma Tuulos on läpikulkupaikka monenlaiselle ainekselle, se aiheuttaa pitäjässä levottomuutta.

Mutta elämä jatkuu. Tuuloksen VPK:n väki harjoittaa näytelmää, joka esitettäisiin t…

Kapinanaikaan Hauholla, 6. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. Hauhon punakaarti harjoittelee ja on vartiopalveluksessa Hämeenlinnassa. Hauholaisia miehiä on lähtenyt tammi-helmikuun taitteessa pyrkimään pohjoiseen valkoisten joukkojen luo. Osa on mennyt Evon kautta Padasjoen suuntaan ja osa Luopioisten kautta.
Hauhon ja Luopioisten tukkitiet ja halonajoreitit ovat hauholaisille nuorille miehille tuttuja. Synkimpiä korpia pitkin samotaan, ettei jäädä kiinni punaisille patrulleille. Tuittulasta helmikuun alussa matkaan lähteneet Kalle Ylöstalo, Aukusti Vainio, Väinö Mässi ja Toivo Seppälä Juntulasta pyrkivät näitä korpiteitä pitkin Rautajärvelle.
Sinne päästyään he joutuvat punaisten vangeiksi ja heidät marssitetaan esikuntaan. Siellä he esittäytyvät Hankkijan asiamiehiksi, jotka ovat siemenrukiita ostelemassa valtiolle. Vakuudeksi esitetään Hauhon nimismies Harry Pomoellin allekirjoittamat matkalupatodistukset.
Punaiset nielaisevat tarinan ja päästävät hauholaiset jatkamaan matkaansa, ilman Browning-pistooleja…

Kapinanaikaan Hauholla 5. helmikuuta 1918

Hauhon rintamalta ei mitään uutta. ”Suomenmielinen ja kansanvaltainen” Hämeen Sanomat oli lakannut ilmestymästä, viimeisin lehti ilmestyi kapinan alkaessa 29.1.1918. Tiedonvälitys seudulla oli punaisen lehdistön toimittamaa kolmen kuukauden ajan.
”Sosialidemokratinen työväenlehti” Hämeen Voima oli ainoa lehti, joka Hämeenlinnan seudulla sai ilmestyä punaisen vallan aikana. Ensimmäinen lehti punaisten vallankumouksen jälkeen ilmestyi tiistaina 5. helmikuuta.
Valkoisessa Suomessa porvarillisia lehtiä ilmestyi edelleen. Yksi näistä oli Karjalassa ilmestyvä nuorsuomalainen Käkisalmen Sanomat, jota jaettiin suojelukuntain välityksellä.
Helmikuun 5. päivänä Käkisalmen Sanomat julkaisi hauholaisen Wäinö Wuolijoen haastattelun. Wuolijoki oli valittu maaliskuussa 1917 senaatin talousosaston jäseneksi ja elintarviketoimituskunnan päälliköksi. Senaattori Wuolijoen mitta täyttyi elokuussa, kun maassa oli maatalouslakkoja ja elintarvikepula paheni entisestään.


Helsingissä Senaatintorin voikokous…

Kapinanaikaan Hauholla, 4. helmikuuta 1918

Evolla on perustettu metsäopistolaisten ja kyläläisten yhteinen suojeluskunta, Lammin ensimmäinen. Hauholla ei ole omaa suojeluskuntaa, se perustetaan vasta kapinan jälkeen. Hauholla punakaarti saa tiedon, että nämä Lammin suojeluskuntalaiset ovat tulossa Hauholle edellispäivän tapahtumien johdosta. Hauhon punakaartilaiset lähtevät 4. päivänä helmikuuta ”lahtarien hirmuvaltaa pakoon” Hämeenlinnaan. Siellä ensimmäiseksi vallankumouskomiteasta muodostetaan Hauhon punakaartin esikunta. Työmies-lehdessä on seuraavana päivänä uutinen hauholaisten pakolaiskuormien saapumisesta Hämeenlinnaan. Uutisen mukaan ”pakolaisjoukkueeseen” on otettu perheetkin, koska: ”Vaimot ja lapsetkin ovat uhkausten takia olleet hengen turvaa vailla.”   Hämeenlinnassa perustetaan myös niin kutsuttu lentävä osasto, joka harjoittelee rintamapalvelukseen. Osa hauholaisista on Hämeenlinnassa vartiopalveluksessa. Tilanteen kehittymistä Hauholla seurataan.



Kapinanaikaan Hauholla, 3. helmikuuta 1918

Sunnuntaiaamuna 3. helmikuuta Hauhon vallankumouskomitea tekee edellisillan agitaatiotilaisuuden innoittamana päätöksen ryhtyä aseelliseen toimintaan. Kapina alkaa Hauholla toden teolla. Kokkilassa ryhdytään lakkokiihkoilijana tunnetun Evert Allosen johdolla heti toimiin. Hauhon poliisikonstaapeli Vihtori Kulmala ammutaan Kokkilassa heti samana päivänä. Siinä ehkä kostetaan joitain vanhoja kaunoja kuten myös seuraavassa, vielä samana päivänä Kokkilassa tapahtuneessa ampumistapauksessa. Punaiset pidättävät Sotjalan kansakoulun opettaja Eemeli Keskitalon Kokkilassa. Punaisten joukkoa johtaa jälleen kokkilalainen Allonen. Eemeli Keskitalo oli toimittanut Allosen mm. maatalouslakkojen ja marraskuun lakkojen aikaisista toimistaan Hauhon syyskäräjillä 1,5 kuukaudeksi vankeuteen. Vankilasta vapautunut Allonen on hautonut kostotoimia Keskitaloa vastaan. Sunnuntaina kello 11 tietämissä opettaja Keskitalo lähtee kotiinsa Juntulan Soverille Sotjalan kansakoululta. Potkukelkalla matkaa tehneen…

Kapinanaikaan Hauholla 2. helmikuuta 1918

Tasan sata vuotta sitten lauantaina 2.2.1918 Hauhon työväki kokoontui kirkonkylän työväentalolle.
Hattulalainen Vihtori Heino saapui illalla paikkakunnalle puhumaan. Hän kiihoitti järjestyskaartin jäseniä niin, että Hauhon vallankumouskomitea sunnuntaiaamuna 3.2. teki päätöksen ryhtyä aseelliseen toimintaan.
Aiemmin vallankumouskomitea oli ollut aseettoman toiminnan kannalla. Mutta nyt agitaattori sai kiivaimmat työläiset liikkeelle. Aikalaiset kuvailivat: ”Piti työväentalolla hyvin villitsevän puheen”.
Heino kehotti valtaamaan Hauhon kunnantalon. Villeimmät menivätkin jo 2.2. illalla avaamaan kunnantalon ovet. Hauhon Säästöpankin konttori toimi tuolloin kunnantalolla. Valtaajat kävivät vaatimassa konttoria hoitaneelta kanttori K.A. Korpiselta pankin kassakaapin avaimia.
Punaiset halusivat kuitenkin Korpisen jatkavan haltuunsa ottaman pankin palveluksessa. Lupasivat lisää palkkaakin: "Maksamme paremmin kuin porvarit."
Kapina Hauholla alkoi.