Siirry pääsisältöön

Kapinanaikaan Hauholla, 14. helmikuuta 1918

Hauhon punakaarti on ollut kymmenen päivää Hämeenlinnassa harjoittelemassa ja vartiopalveluksessa. Hauholta lähdettiin pakoon Lammin suojeluskuntalaisia, joiden huhuttiin tulevan Evolta porvareiden pyynnöstä apuun.

Nyt on otollinen aika palata takaisin Hauholle ja ottaa pitäjä haltuun ja ryhtyä pyörittämään kunnan hallintoa punaisten komennossa.

Torstaina 14. helmikuuta punakaartilaiset palaavat takaisin Hauholle. Syväojan torpan poika ja Sappeen työväenyhdistyksen aktiivi, työmies Väinö Syvänen liittyi työväen järjestyskaartiin heti kun se perustettiin Hauholle marraskuussa 1917.

Järjestyskaarti on järjestäytynyt helmikuun alussa punakaartiksi, esikunta on perustettu Hämeenlinnassa ollessa. Syvänen kuuluu punakaartin esikuntaan, mutta saa siitä eron kun hänet 27. helmikuuta valitaan kunnallisjärjestön kokouksessa Hauhon kunnanvaltuuskuntaan eli kunnanvaltuustoon.

Kykeneväksi mieheksi tunnettu 27-vuotias Syvänen valitaan myös punaisten haltuun ottaman Hauhon Säästöpankin pankkivaltuusmieheksi yhdessä Kalle Menströmin ja Onni Reuterin kanssa.

Tämän lisäksi Syvänen toimii keväällä 1918 myös taksoituslautakunnassa, kunnallislautakunnan tilien tarkastajana, kansakoulun johtokunnan jäsenenä, puhelinlaitoksen johtokunnassa ja syytettyjen oikeudenkäyntiapumiehenä vallankumousoikeudessa.

Punakaarti on laittanut kunnallishallinnon rattaat pyörimään omaan malliinsa. Hauhon punakaartissa on enimmillään noin 400 jäsentä. Punakaartilaisille luvataan maksaa palkkaa 15 markkaa per päivä, 450 markkaa kuukaudessa. Se on yksi kannustin liittyä punakaartiin.

Väinö Syväselle on maksettu palkkaa kuudesta päivästä punakaartissa helmikuun loppupuoliskolla. VRYO akti 15.

Marraskuussa 1917 säädettiin Suomeen uudet kunnallislait. Aiemmin äänioikeus perustui varallisuuteen, mutta äänioikeuden saivat kaikki 20 vuotta ennen vaalivuotta täyttäneet. Maaliskuulle 1918 säädetyt ensimmäiset vaalit jouduttiin kapinan takia lykkäämään joulukuulle 1918. Hauholla punahallinto perusti kuitenkin oman kunnanvaltuuston, jota alkuun kutsuttiin kunnanvaltuuskunnaksi. Valtuutetut valittiin kansankokouksissa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kapinanaikaan Hauholla, 28. huhtikuuta 1918

Södermanin pataljoona saapuu eversti Bergströmin johtamana Hovinkartanoon aamulla neljän aikaan. On hetki aikaa levähtää, aamukuudelta alkaa hyökkäys.

Valkoiset ja saksalaiset marssivat Hauhon kirkolle. Södermanin pataljoonan toinen komppania lähtee Hauhon hautausmaan suuntaan ja kolmas komppania koukkaa pohjoisen kautta hyökätäkseen Kalailasta käsin. Ensimmäinen komppania jää Vihniöön reserviiin.

Saksalaisten päästyä Vihniössä asemiin he avaavat tulen ja ampuvat tykillään Hauhon kirkon luo. Punaiset ovat puolustusasemissa kylän laidalla. He aloittavat saarrostavan vastahyökkäyksen. Pian saksalaiset joutuvat vetäytymään, jättäen rintamaan aukon.

Hautausmaan luona käydään kiivasta taistelua. Punaiset ovat hyvissä asemissa hautausmaan aidan ja kivien takana. Södermanin pataljoonan toinen komppania joutuu hyökkäämään avoimen peltoaukean yli. Komppaniaa johtaa luutnantti Lindström. Punaiset lähtevät vastahyökkäykseen ja murtavat aukon valkoisten hyökkäysketjuun ja pääsevät näin heidän …

Kapinanjälkeen Hauholla, 2. toukokuuta 1918

Kapinan aika, kolme kuukautta, 90 päivää, on taivallettu. Päätän sen Matti Kuusen runon Nummilla hiljaisilla säkeisiin:

Nummilla hiljaisilla Hauhon ja Syrjäntaan
harvoin matkamies samoo ääneti, aatteissaan.
Puola ja kanerva kukkii kummuilla kalmiston,
haudoilla unohdetuilla sammalseppele on.
Mutta nummella, kussa lepäävät miesten luut,
ikuista voitonvirttään laulavat harjunpuut.





Kapinan jälkeen Hauholla 1.syyskuuta 1918

Tällä päivämäärällä tasan sata vuotta sitten järjestettiin Hauhon kunnantalolla Hauhon suojeluskunnan perustava kokous. Suojeluskunnan esikunta oli perustettu jo 29. huhtikuuta. Esikunnassa puhetta johti maanviljelijä Aleksi Mattila.
Sunnuntaina 1.9.1918 kunnantalolle kokoontui miehiä kuulemaan vt. sotakomissariolta eli piiripäälliköltä saapunutta kirjettä suojeluskuntien järjestämisestä. Suomen senaatti oli vahvistanut asetuksen suojeluskunnista 2. päivänä elokuuta 1918.

Samassa yhteydessä järjestettiin kokous, jossa valittiin uuden asetuksen mukaisesti Hauhon suojeluskunnalle toimihenkilöt. Kansliapäälliköksi valittiin Viljo Laurila Kalailasta, talouspäälliköksi Oskar Cavén kirkokylästä ja kasvatuspäälliköksi pastori J.F. Ristikankare. Salkuttomaksi sotilaaksi valittiin Jussi Lehtinen Torvoilasta. Aluepäällikön toimeen suostui entinen aliupseeri Kaarlo Roos.

Jäseniä Hauhon suojeluskunnassa oli alkuun 72. Syksyllä aloitettiin kyläkunnittain organisoitu jäsenhankinta ja seuraavana k…